Eiköhän useimmat miehet ottas yhteyttä jos krapula-aamuna huomais takataskussaan lapun jossa on numero ja naisen nimi ja hymiö... IHAN SAMA tietääkö mistä ihmeestä se sinne on ilmestynyt.
Naiset taas harvoin ottaa yhteyttä paitsi jos mielenkiinto on pedattu tosi tosi toooosi pitkälle.
Harva nainen ottaa yhteyttä jos hänelle on ensin muutama minsa juteltu niitä näitä, sitten huomattu naistuttu netistä 5-6v takaa jolle juteltu 10 minsaa, sitte palattu minsaks tämän toisen naisen luokse ja sanottu että mä tästä nyt lähen ja tungettu kouraan kalenterista repästy lappu jossa numero. Siis pohjia otellessa valmiiks kirjotettu. Sentään kyseisen päivän kohdalle kirjotettu se numero, että vois tajuta että ei ollu kyse mistään numeron syytämisestä ympäriinsä.
Tuonkin ois voinut tehdä järkevämmin. Kirjottaa se lappu naisen edessä. Taskustaan poimimallaan kynällä. Eikä johonkin post it -lapulle tms josta vois päätellä että se ei jää siihen yksittäiskertavipjakeluun. Vaan ohoh, taskun pohjallapa olikin kuitti, ja sen toiselle puolelle. Kuitti tietenkin joku nostoautomaatin josta näkyy saldo, + 3 732 plussalla tms. Paljon isommat saldot vain kielis tyhmyydestä, miks pitää noin isoja rahoja käyttötilillä. Mutta tuskinpa moni nainen yli kymppitonnin saldon kohdalla edes osais ajatella mitään epä-älykkyyksisiä piirteitä.
Mutta. Kun alunperin lähestyin vain koska olin käynyt siellä suunnalla katsastelemassa. Sitten tullut pois. Ja miettinyt että siinä istui samalla kohdalla (2 hengen pöydässä) kuin itse kerran nettitreffeillä istuin, yksin joku josta näin vain selän. Ja melko tarkalleen vielä vuosi aiemmin. Niin kiinnosti millainen ihminen siinä nyt istui. Sit vielä arvoin 31 iskureplan (Nokiastani löytyy) joukosta "Ootko sinkku?". Hyvän hätkähdyksen näin, perus tyhjän jauhamisen (ootatko jotakuta, sä et oo täältä kotosin, blaa blaa, kaikkea ei-mitään) lomasta kun tuon heitin.
Jotenkin se oli jo valmiiksi niin apealla päällä siinä, että eipä sitä ois varmaan saanu heräteltyä kuin ehkä jos tunnin ois banaaneilla jonglöörannut, että en ihmettele kun ei ota yhteyttä. Eiköhän tuo tuntisi olevan helppo, huorahtava, epätoivoinen jne jos ottas. Kaikkea mitä naiset pitää pahimpana. Ja siksi harvoin tekevät aloitteita kuten "Onko sulla Mesee", "Voitasko jutella puhelimessakin", "Millonkas nähtäs" ja sama juttu sitten sen ensimmäisen fyysisen kontaktin kanssa. Mies jos laittaa käden reidelle niin eipä nainen kyllä jostain syystä pidä miestä huorahtavana tai horomaisena. Sama sen kanssa jos kumartuu suutelemaan tms. Nää on näitä Telluksen mysteereitä osa kolme. Mies valaa portaat, ja kahmoo naisen syliin ja astuu yksi kerrallaan kohti pilvien tarhaa. Mutta vain kun naisen katseesta on epäillyt saaneensa luvan astua taas vähän ylemmäs. Kaiken edessä on nainen. Eräänlaisena Kerberoksena.
Tuon lauantai-illan aikana taisin jutella 10 mustahiuksiselle (värjätyt kaikilla paitsi ehkä yhdellä), 2 ruskeahiuksiselle, 1 blondille, ja 1 punapäätä tervehdin. Tosin mustahiuksisista yksi oli vain yhden jolle juttelin butch-tyttökaveri tms, tai sitten se oli joku huono zoukki. Siltä ois pitäny kysyä mitä se on nielly kun on niin myrtsi.
No kuitenkin kyllä sieltä herui vaikka mitä, jutteluita, anekdootteja, sanailua, tutustumista, valokuvia, tervehtimisiä, kuulumisten vaihtoa, ja ja... Dum di dum dum.
ps: Joo, kyllä, myönnetään, menin baareilemaan vain jotta saisin materiaalia blogia varten. Voi olla että jää nuo muut tapaukset sen enempiä käsittelemättä, vaikka monista vois vaikka mitä pua-valistusta kehitellä (esim neg hitien sietämättömästä mukavuudesta). Pitää keskittyä siivoamiseen, jne..
Vaikka, tuliko tässä nyt "todistetuksi" (otanta 1) se että kun rennosti vaan käy baareissa pitämässä hauskaa (mikäpä sen hauskempaa kuin jutella ihmisille vain jotta voisi jälkeenpäin blogissa märehtiä niillä) niin.. KOSH!
