Kesän pimeys

1:

168 suomalaisen naisen otanta eräältä parin kymmenen tuhannen ihmisen paikkakunnalta (1,4% asukkaista Facebookissa; suomalaisista 6% - mitä isompi paikkakunta, sitä isompi osuus Facebookissa).

Married: 27
Engaged: 11
In a relationship: 34
In an open relationship: 0 (106 koko Suomessa)
It's complicated: 0 (noin 1500 koko Suomessa)
Single: 28

20-30-vuotiaista sinkkuja on noin 66%. Facebookin käyttäjät on 16-35v, joten voisi olettaa sinkkuja olevan hiukan vähemmän, 60-65%.

Tämän pienen tutkimukseni mukaan 43%:lla naisista on suhde. Eli 57% olisi sinkkuja. Näistä vain 17%-yksikköä (eli 30%) ilmoittaa olevansa sinkku.

Tai sitten jotkut niistä keillä on suhde eivät ilmoita siitä, eli eivät vastaa tuohon kohtaan. Mutta eiköhän useimmat sinkut jätä herutussäätynsä kertomatta kuin suhteelliset.

Miksi siis ainakin 2/3 sinkkunaisista ei ilmoita olevansa sinkku? Sama Cityssä, miksi sinkkunainen ei ole vieteltävissä?

2:

Sama tutkimus miehillä.

111 miestä (sama paikkakunta).

Married: 11
Engaged: 8
In a relationship: 10
In an open relationship: 0
It's complicated: 0
Single: 37

26%:lla miehistä suhde. Sinkkuja olisi siis 74%. Näistä 33 %-yksikköä (44%) ilmoittaa sen.

Tässä vielä yhteenveto suhteellisten ja suhteettomien osuuksista:
Naiset: 43% vs 17%
Miehet: 26% vs 33%

Eli jos uskoisi siihen mitä näkee profiileissa ja muodostaisi sen perusteella kuvan niin naisista sinkkuja olisi 28% ja miehistä 54%. Mutta kyseessä on vain se että naiset paljon mieluummin salaavat sinkkuutensa.

VAI: harrastavatko sinkkunaiset ja suhteelliset miehet mieluummin muuta kuin Facebookia?

Eli: kun naisella on suhde ja ehkä lapsia, hänellä ei ole paljoa aikaa kavereille, mutta hän haluaa pitää yhteyttä edes jotenkin, ja Facebook on tähän oiva paikka. Ja kun miehellä ei ole suhdetta, hän haluaa käyttää vaikka mitä keinoja, ja liittyy mielellään myös Facebookiin.

"You are approaching the limit for search!
Slow down or you'll hit a block!"

Jos sivustolla on 80 miljoonaa käyttäjää, niin luulis että moni ois törmännyt tuohon, JA blogissaan tai keskustelupalstalla jotain tuosta jauhanut. Mutta Googlella löytyy vain 272 mainintaa. Ns "eri" mainintoja mukamas vain 8. Lähes kaikkia Yahoon kyssäreitä.

Mutta tässä sitten yksi lisää siis.

Jos pyöristetään että 200 ihmistä on tuosta nettiin jauhanut, ja vain 1% niistä jotka tuohon on törmänneet on siitä jotain nettiin jauhanut (niin että sen löytää hakuehdolla "You are approaching the limit for search!") niin se tekee 20 000 ihmistä. Eli joka neljästuhannes facebookkaaja.

Eli vois sanoo että enintään about joka neljästuhannes heruttaa mua kovemmin.

Eli olen siis yksi netin 20 000 kovimmasta heruttajasta. Se nyt tuskin kellekään kova yllätys on. Mutta entä jos tulis tutkittua ja tieteellistä faktaa siitä että olen maapallon tuhannen kovimman nettiheruttajan joukossa? Eipä sekään tarkottas kuin että olisin Suomen 10 kovimman heruttajan joukossa. Johtuen siitä että Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ja Intiassa ja Siperian perukoilla jne ei ole hirveesti koneita.

Cityssä on
profiileja: 58148
joista naisia: 18422
joista vieteltävissä: 8829
joista kuvallisia: 3206
joista 6kk sisään päivittänyt profiilinsa: 1184
joista sellainen nimimerkki jota voisi ehkä klikatakin: noin 200
joista käyntikortissa muutakin kuin ei mitään tai horoskooppi tai testitulos tai laululyrics: noin 70
joista mitenkään järkevän tekstiläpän omaavia: noin 20
joista kuvassa aivoimaliaan ja kiehtovan oloinen nainen: noin 2
joista löytänyt: 1

Ja oletan että se noin 1 muuta osoittautuisi viettelyprofiilin tai viestiarkiston tai blogin tai muut kuvat tarkistettuani epäkiinnostavahkoksi.

Ja nimimerkkejä joita ei oikein tule klikattua (paitsi soskupornomielessä ehkä) ovat mm:
- kaikki missä on ikä tai syntymävuosi tai vuosi jolloin nikki perustettu tai puhelinalue
- horoskoopin sisältävät nikit
- pissiskikkailua erikoismerkeillä, esim _^SyVaLlInEnBeJbE^_
- kaikki missä on mitään miss tai ms tai mrs tai neito tai nti tai lady tai neitokainen tai peipe tai tytsy tai She tai queen tai maid tai princess tai barbie tai mimmi tai girl tai mami tai woman tai mirri tai misu tai kisu tai cat tai kissa tai kitten tai blondi tai angel tai enkeli tai enkuli tai enkuliini tai tai n tai joku-tar-päätteinen esim pussytär
- kaikenlaiset gootihtavat tai idiootihtavat tai hintahtavat tai hihhuliinimäiset tyyliin TuskanTytär tai MetsänHengetär tai KeijukaisMieli tai UsvanLapsi jne
- kaikki kokoon viittaavat, esim DD90, XL, mini, kääpiö jne
- kaikki satuhahmot, esim tirlittan, pikkumyy, muumi, ruusunen, tuhkimo jne
- kaikki sadomasotouhuihin viittaavat, esim domina, sub, orja, piiska jne
- mävaan tai joku nimi ja sen perässä vaan tai mikään sana ja sen perässä vaan jne tms et cetera on tosi yök
- kaikki missä on bile tai tuning tai rap

Eli siis joku [_XL-Vesimies-PupumyyorjattarenTuningPentu86_]vaan olisi melko bueno.

Joten, jos 58148 ihmisen joukossa kaikella järjellä on oikestaan vain yksi (romanttisessa mielessä) kiinnostava, mitä järkeä olisi mennä baariin (tai juuri minnekään muuallekaan) jossa on 200 tai 300 ihmistä..? Ei ainakaan tutustumismielessä. Mutta voihan siellä pinkillä kameralla leikkiä ja puolituttuja jututtaa. Jee.

Toisaalta, City ei edusta kattavaa syväleikkausta suomalaisista. Vaan tietynlaiset kategoriat on melkoisesti yliedustettuina. Sen kummemmin tässä mainostamatta että mitkä.

Olipa kerran kun eräällä sivustolla jolla useimmilla on vain peilinkauttapose tai herutus tai pyllistyskuvia niin aattelinpa etsiä itselleni naisen jonka kanssa mulla ois jotain yhteistä.

No parit haut tehtyäni löytyi nainen jolla oli melko lailla sama maku kanssani musiikin ja elokuvien suhteen ja samoja harrastuksiakin.

Lisäsinpä naisen Meseen ja oli mukava jutella ja vaikutti hauskalta ja älykkäähköltäkin jne.

No siinä tunnin kohdalla annoin numeroni ja kohta puhelin piippas. WTF: rintakuva.

No... Hiukan siinä meni toipuessa DD-kuvasta. Nainen sitten sanoi että mistä voin tietää onko ne hänen. No heitin että joo laita seuraavaks kuva jossa on tämän päivän sanomalehti ja vasen nimettömäsi pystyssä ja oikeassa pikkurillissä sormus. Parin minsan päästä puhelin piippas tollasen kuvan.

En voi sanoa antaneeni naiselle miinusta paljoa siitä että toimi noin. Ainakin kieli jonkunlaisesta luottamuksesta ja rohkeudesta jne. Mutta väistämättä mieleen tuli että monellekohan se tekee tuon. Niitäkö pitää parhaana aseenaan... Fyysisellä tasolla ainakin annoin paljon plussaa koska ne oli muodokkaat ja hekumalliset. Kuvat nyt kyllä esteettisesti melko kökköjä, siis sommittelu jne. Vai mitäpä siinä nyt oikein voi sommitella, vasen rinta olkapäälle ja oikea navalle, ei kiitos sittenkään.

Mutta ei tuo nyt eka kerta ollut. Kolme naista on ekalla Mese-juttelutuokiolla laittanut kuvan lemmenelimestään.

Mikä teitä suomalaiset naiset oikein vaivaa..? Miksi olette tuollaisia?

Vaikutanko jotenkin sellaselta että etsisin etupäässä fyysisiin asioihin keskittyvää seurantynkää?

Miksi pitää olla noin kovat aseet käytössä?

Ei siinä mitään että baarissa tulis joku nainen kysäsemään että "Lähdetäänkö panemaan?". Ottaisin sen joko huumorilla tai sitten en. Voisi kyllä sanattomaksi vetää. Mutta siksi olenkin sisäistänyt valmiin vastauksen kaikkiin ns hiljaiseksi vetäviin reploihin: on se vaan ilmoja pidellyt. Menisiköhän nainen vastaavasti hiljaiseksi tuon jälkeen?

Sitten voisin sanoa että "No jos ei vielä pantas mutta voin hieroo sun olkapäät".

Ja voihan sitä melkein ketä vaan jotenkin kiinnostavaa panna, mutta kuinka monen kanssa voi hiljaisuudessa sohvalta käsin katsella tapettia niin että jompi kumpi on toisen kainalossa ja jompi kumpi silittää toisen kaulankuvetta?

Launtaina kävelin baariin, otin oluen, käppäilin ihmisiä vilisevään tilaan, huomasin naisen, katselin ympärilleni, ei näkynyt oikein mitään, katsoin naista, se katsoi minua, minä katsoin sitä, minä katsoin häntä, hän katsoi minua, mietin sekunnin, menin juttelemaan.

- Ootko sinä jo kaheksantoista..?

Ihan hyvin lenteli Cocky&Funny (=oikea asenne). Parhaita paloja:

- Siis jopa minua enemmän ahdistelee? (kertoi jostain ukosta joka seuraa ympäriinsä ja kutsui sitä ahdistelijaksi)
- Eikö minusta muka näe mitä haluan..? (kertoi että siksi ei pidä siitä ukosta koska siitä näkee niin selvästi että se vain haluaa panna)
- Mikä päivä tänään on..?

Ehkä 20-30 minsaa juteltiin ja sitte se alkoi lähdellä kaverinsa kanssa, taisi siinä jo valomerkkikin lähestyä. Kysyin käyttääkö se Meseä. Ei kuulema, ei tietokonetta ole. Sitten alkaa hivuttautua muualle, tai ehkä yhden hitaan askelen ottaa.

- No voin minä numeros ottaa jos haluat antaa.

Tekstasin tossa 15:45 about. Kyllä meni vartti melkein siihen tekstariin. Eka kerta sitten... ööh... Siis itse en antanut numeroani eli mun vastuulla aloite. Viimeksi ehkä 2v sitten kesällä olin samassa tilanteessa. Pitäs ottaa talteen että mitä sillon tulee tekstattua. Joo oli hauska nähä lauantaina ja ööh.. Ei sitä oikein muista että mitä niihin tulee suollettua.

Ei ole vielä vastannut. Noin 60% on ottanut yhteyttä jos olen antanut numeroni tai mese-osotteeni tai jos olen itse ottanut yhteyttä naisen antamaan numeroon. Ehkä tämän kanssa vähän todennäköisempää, 84,3% tms.

Vaikka mitäpä sitä turhia ottamaan paineita. Kyllä sen verran tutustuin että en pidä kovin realistisena vaihtoehtona minkäänlaista romanttisen tapaista herumista tai lirumista. Just sellanen about että voi kerran käydä parit hampurilaiset mättämässä naamaan ja jutella säästä. Mut on sekin jotain. Tai jopa suht paljon, jos miettii että baarin kautta tutustun alle yhteen naiseen vuodessa silleen että selvinkin päin nähdään. Että osaan kyllä baarin suhteen olla hyvin vähään tyytyväinen. Monesti jo se että Nokia vilkkuu ja kilahtaa saa meitsin ryntäämään viinikellariin samppanjoita valkkailemaan.

Tai oikeastaanhan jo se että baarissa tulee ohimennen nähtyä sekunnin verran kaukana hämärässä joku ketä muistaa ajatella seuraavana aamuna että olipas siellä yks kiinnostava nainen edes jossain on paremmin kuin keskivertobaari-iltana, ainakin melkein. Tuo, ja se ettei ole vitunmoinen krapula, eikä kaulaliina hävinnyt, onkin sitten jo parin hymyn arvoinen paikka.

Miksi jos joku haluaa ottaa selvää olisiko hänellä ja jollakulla toisella mahdollisuutta johonkin suurempaan (= siltä heruisi) niin se pyytää sitä kahville. Joskus tuopille, tai drinkille. No ehkä joskus päivällisellekin. Onko ne jotenkin turvallisia vaihtoehtoja. Mitä järkeä on olla ihminen joka kaikissa teoissaan pyrkii olemaan turvallinen, neutraali, löllö, kultainen keskipaska? No, eipähän kovin moni ainakaan dissaa. Paitsi joku fakin olakrez, sillon tällön. Salaa, blogissaan, yösydännä, pöllöjen katseilta piilossa.

Itse olen ehdotellut naisille tässä viikkona parina että keittäsivät mulle tomaattikeittoo, mustikkasoppaa, tai laittasivat muuten vaan ruokaa, tai tulisivat tiskaamaan, ja äsken kutsuin yhden kaurapuurolliselle. Kova on yritys ollut, tai kova ja kova. Ja voisihan sitä vaikka kutsua jonkun tsekkaamaan mitä mun jääkaapista löytyy. Kertoa että saa syödä tai juoda mitä vaan haluaa. Eikö siinä sentään ois hyvä pohja parisuhteelle. Tee mitä haluat ja häivy kun kyllästyt. Oikeanlainen vapaus. Vapaaehtoisuus. Miten sen sanoisi.. pyyteettömyys. Hyötynäkökohta on tärkeä. Harva tekee juuri koskaan tietoisesti asioita joista olettaa olevan hänelle itselleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Joitakin asioita taas voi olla vaikea arvioida, se että on nyt ja tulevana v-loppuna sen ja sen verran hyötyä, mutta sillä ja sillä todennäköisyydellä siinä ja siinä tapauksessa about 9kk päästä haittaa, paitsi jos, että, niin, jos ja vain jos, mutta kuitenkin, toisaalta, itse asiassa, niin ja näin.

Jos haluat tulla luokseni paistelemaan hampurilaisia, tai siis mä laittelen, sä vaan mätät naamaasi, niin tervetuloa. Olethan mukavampi ja kivempi ja pääsisällökkäämpi kuin BB:n naiset yhteensä. Käteni kutisevat kutkutuksesta päästä järjestelemään sinulle päivä- ja yötehtäviä.

Böö. Te jotka haluatte treffata mut tms niin menkää jonoon tohon alle. Pyrin treffaamaan ilmoittautumisjärjestyksessä. About yks per viikko tahtia.

Ihmettelin vähän kun oli 11-12 7 vierailijaa Vieraskirjassa. 10 minsaa tossa koitin etsiä missä ketjussa mun nikki on mainittu mutta enpä löytänyt. Sitten muistin että laitoin päivällä blogimerkinnän. 10:30. Näköjään "Naapurista heruu" on tosi magneettinen otsikko - yleensä blogimerkintöjen jälkeen näkyy 2, joskus 3 nikkiä vieraskirjassani. Nyt siis ainakin 7, oikea lukema varmaan 10-12, koska tossa näkyy vaan 10 edellistä niin se alin oli vieraillut 11:00. Siinäpä olisi ollut aihetta olla sisäpiiriläinen: olisi nähnyt sen yhdennentoista ja kahdennentoista. Ja mahdollisesti päässyt heruttelemaan niitä. Mutta toisaalta, ei noissa nykysissäkään ollut ketään kiinnostavia, miks sitten vesirajan alapuolella. Ja olisihan he voineet heruttaa minua.

Herumisotsikkojen kuninkuuskilpailut siis menossa. Mitenköhän tälle flaksi laulaa?

Mutta asiasta puolenteentoista.

Eli "Nainen kuin pipari".

Jos leikitään että mies on juoma ja nainen ruoka niin eikö olisi ensin hyvä tietää onko itse raanavesi vai Pirkka-kokis vai Moët et Chandon Brut Impérial vai Presidentti-kahvi vai kokkelipiimä, jotta voisi tietää minkälainen nainen itsesi kanssa sopii yhteen.

Kun sitten tiedostaa olevansa vaikka joku XO calvados niin ei ehkä tule treffattua tai lähestyttyä tai heruteltua niitä naisia jotka vaikuttaa kaurapuurolta, esim.

Ja vaikka tietäs olevasa punaviini, ja tietäs miten täyteläinen ja hapokas ja kypsynyt ja notkea ja minkämaalainen punaviini olisi jne, ja tietäisi että sen kanssa joku pipari ois kova sana, niin ei sillonkaan välttämättä heti iske. Voi olla että ekat piparit mitä kokeilee eivät olekaan tarpeeksi mausteisia, tai koostumus on väärä. Pipareissakin riittää sen verran valinnanvaraa että voi kestää kauan että löytyy kunnon match. Ja kyllä sen sitten tietää kun maut käyvät yksiin. Ja voihan olla että käy läpi kymmenet piparit kunnes tajuaa että ehkä pitäisikin siirtyä koklaamaan raakoja lanttuja.

Ja vaikka se bueno yhdistelmä napsahtaakin kohdalleen niin sitä taas ei tiedä kauanko sitä jaksaa maistella. Maut ja mieltymyksetkin vaihtuu. Ja piparien reseptit ja viinin aromit.

Tai entä jos oma tarjoilulämpötila sattuukin olemaan väärä juuri silloin kun kohtaa SEN piparin, eikä kumpikaan saa koskaan tietää että se olisi ollut jotain huikeaa jos olosuhteet vain eivät olisi sattuneet raiskaamaan kohtaloa hiilihangolla silmälumpioon.

Eli suomeksi: pitää tuntea itsensä jotta tietäisi mitä hakee.

Itse en enää voisi treffata naista jonka tuhmin kirosana on pissa.

Leikitään vaikka että olisin vaikka jonkunlainen irish coffeehen vivahtava triplaespresso vaikka. Jos tunnet itsesi esim vehnäpitkoksi tai tiramisuksi tai sacherkakuksi tai belgialaiseksi valkosuklaatryffeliksi et cetera niin paas heruttaen.

Olen asunut 7,7kk talossani ja ekaa kertaa tuli portaissa vastaan nainen (/tyttö, no kuitenkin: ei mummeli/miespuolinen) heinä-elokuun vaihteessa kun olin laittamassa paitaa päälle portaissa.

Sitten toista kertaa tiistaiaamuna alakerran keskimmäisen asunnon nainen poistui juuri kotoaan kun olin laskeutumassa portaita.

Keskiviikkonapa vasta hassusti kävi. Tulin kotiin 15:50 enkä ollut varma lähdenkö heti takaisin kauppaan tai ulos tai muualle, joten jätin oven raolleen. Kuitenkin riisuin kengät ja vähitellen unohtui se ovi ihan kokonaan. Katselinpa sitten tunnin pornoa vaikka päiväunet olisi vaan pitänyt vetää. Sitten kun lähdin niin ei viereiseen vaan sitä seuraavaan asuntoon oli juuri sovittamassa avainta nuorehko blondi. Asteikolla 1 viiva slurps suht slurpsihtava. Mutta olin niin mykistynyt siitä että olin ovi 10cm raollaan tiiraillut Snak-Boxia että en osannut edes tervehtiä. Jos joku vaikka olisi vilkaissut siitä ovelta niin olisi nähnyt suoraan kaiken. Koska ei mulla oo eteisen ja makuuhuoneen välillä mitään ovea.

Onneksi sentään tomusokeri loisti poissaolollaan.

Se jännä että jokainen noista naapurin heruteltavista tosi heruteltava. Yksi tosin saattoi olla vain jonkun kaveri, tai säätö, tai se edellinen vuokralainen siinä melkein mun viereisessä asunnossa.

Asiasta aasiin nimittäin jonkun mielestä lasi on puoliksi tyhjä ja jonkun mielestä puoliksi tyhjä mutta minusta siinä on 50% siitä nestemäärästä mitä siinä voisi maksimissaan olla. Mikä siis olen - prosentualisti?

No ei mulle oikeesti heru. Tervetuloa vaan avecit. Pistelemään oveja kanssani kiinni. Parantamaan epäherumatonta oloani. Jne. Et cetera. On mulla Pantteri-karkkejakin kahdenlaisia.

Òlen tänä vuonna treffannut netin kautta 16 naista. Näistä yhdellä oli poikakaveri, joka liittyikin baariin mukaamme rellestämään.

Eli siis 15 sinkkunaista (tietääkseni).

Noista kaksi palasi piakkoin yhteen edellisen kumppaninsa kanssa. Toinen seuraavana päivänä, toinen ehkä noin viikko sen jälkeen kun olin hänet treffannut. Ja yksi noin kuukauden päästä herutti yhden ennestään tuntemansa miehen, jonka kanssa oli siihen asti ollut vain baaripuolituttu.

Eli treffaa minut niin johan osaatkin äkkiä arvostaa edellistä kumppaniasi, tai muita miehiä! Eli jos haluat suhteeseen, onko järkevämpää liikettä kuin treffata minut..?

Lisäksi vielä se yksi jolle ilmestyi Meseen noin kuukausi minun tapaamisen jälkeen sydän-hymiö nimensä perään. Ja viikko tuosta niin haljennutsydän-hymiö.

Niin ja se yksi joka kertoi vajaa kuukausi tapaamisemme jälkeen että on rakastunut.

Eli melko kovalla prosentilla kuitenkin, jos 5/15 sinkkunaisella on about kuukauden päästä minut treffattuaan suhde. Mitä muuta kikkaa käyttämällä pääset 33% todennäköisyydellä kuukaudessa suhteeseen? Oi sinkkunainen, kerropa se minulle.

Ja ilmiö ei rajoitu pelkästään tähän vuoteen. Esim ensimmäinen nettitreffaamanihan kurullisen suuluisassa tarinassa palasi yhteen poikakaverinsa kanssa palattuaan minua tapaamasta ja astuttuaan junasta alas. Siis törmäsi asemalla siihen.

Ja niistä 10 naisesta jotka eivät suhteeseen päässeet niin harvasta edes tiedän pääsivätkö vaiko eikö. Voisin tietenkin alkaa kyselyrumbaan niin saataisiin prosentteja ylemmäs.

Onko mitään kauniimpaa kuin %%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%?!

3%>