Kantakapakan lumo

Vaihdoin muutama kuukausi sitten kantakapakkaa. Kyse ei ollut mistään kannanotosta tai siitä, että olisin ollut tyytymätön edelliseeni. Kävi vain niin, että löysin paremman. Hieman samalla tavalla kuin niin moni pitkä ihmissuhde päättyy. Kuvioihin tulee nuorempi ja nätimpi.

Istuskelin eilen illalla uudessa kantakapakassani viinilasillisella (-->syy miksi bloggaukseni on myöhässä, josta päätoimittaja laittelikin jo vihaista tekstaria) ja katselin arvostelevasti ympärilleni. Mietin, mitä hyvältä kantamestalta vaadin, ja miksi olen niin ihastunut uuteen paikkaan. Niin, paikan nimi ei ole salaisuuus, se on Viiskulman Primula.

Ensinnäkin, jotta baarista tulee kantakapakka, tulee sen sijaita järkevällä paikalla. Primula nyt sattuu olemaan suoraan matkalla duunista himaan, lähempänä duunia.

Hintatason on myös syytä olla järkevä. Tässä olen valmis joustamaan, jos muut asiat ovat erityisen hyvin hoidettuja. Ihan mihin tahansa en ole kuitenkaan valmis. Kurkkasin Korkeavuorenkadun Lungin, jossa eurotuoppi Heinekeniä kustantaa 6,5 euroa. Lungista ei tullut kantistani.

Jos kantiksesta saa sapuskaa, sen parempi. Primulassa tämä homma on täysin hoidossa. Ravintolapuolen ruokien lisäksi baarista saa bruschettoja, toasteja ja muuta pikkunakerrettavaa järkihinnoin. Check.

Itse en ole suuri bissemies, mitä nyt kuumana päivänä muutama menee. Eli viinilistan on syytä olla kunnossa. Tämähän ei ole mikään pieni vaatimus. Suurimmassa osassa Punavuoren baareista on viinilista järkyttävässä kunnossa. Primpsu on hoitanut asiansa hyvin. Miss Harryakin löytyy, ja hintakin on ok.

Tärkeintä kuitenkin on fiilis. Kun 15 tunnin duunipäivän jälkeen ei tee mieli vielä mennä kotiin vaan muutamaa jalmaria, on aika kiva suunnata kantikseen, jossa jo tiskillä henkilökunta näkee naamasta mitä olet vailla.

Minä olen löytänyt oman pesäni, ainakin toistaiseksi. Olisi hauska kuulla, mikä tekee teidän mielestänne hyvän kantakapakan.