Suomessa valitaan vuosittain 50 parasta ravintolaa. Lisäksi Suomen Gastronominen seura valitsee Vuoden ravintolan. Myös useat lehdet (City muiden muassa) valitsevat tai äänestyttävät lukijoillansa suosikkinsa. Yleensä listat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Ravintola-alan asiantuntijoiden suosiessa fine dining –paikkoja, äänestävät asiakkaat yleensä Santa Fe – Papa Giovanni –linjalla.
Omasta lempipaikasta voi tietenkin olla montaa mieltä. Ulkomailla asuva ystäväni pirautti minulle eilen, kertoi olevansa Suomessa ja kutsui illalliselle. Hän oli jo varannut pöydän Juuresta kahdelle. Juuri on siis pikkuravintola Korkeavuorenkadulla, jota hehkuttelin edellisessä bloggauksessani yhdeksi lempipaikoistani. Muutin illan suunnitelmia ja painelin Korkkarille.
Ilta oli loistava. Alkupalana tarjotut sapakset, hevosen sisäfile pääruokana ja juustoplatteri toimivat juuri niin kuin pitikin. Palvelu oli alusta loppuun saakka moitteetonta, ja tarjoilijatar veti keikkansa loistavasti. Ystäväni, jolla ei ollut kummempia odotuksia paikan suhteen, totesi Stadin ravintolatarjonnan parantuneen dramaattisesti niiden kymmenen vuoden aikana, jotka hän on ulkomailla asunut.
Istahdin toimistolla koneelle pienessä darrassa ja selailin uutisia kahvikuppi kädessäni. Juuri on valittu muutama päivä sitten Vuoden ravintolaksi. Nyt minulle selvisi, kuinka ystäväni oli osannut valita illallispaikkamme. Netistä lukemalla tietenkin.
En tunne Juuren omistajia tai henkilökuntaa, mutta harvoin olen ollut mistään palkinnosta yhtä samaa mieltä. Juuri onnistuu siinä, mitä niin moni yrittää. Se on aidosti omaperäinen, laadukas ja järkevän hintainen. 25 euroa hevosen sisäfileestä ei oikeasti näinä päivinä ole mikään paha rasti, ja viinilistalta löytyy Hewitsonin harvinaisempia herkkuja.