Muoti ja elokuva ovat aina liittyneet läheisesti yhteen. Melkein kaikki muotisuunnittelijat ovat luoneet vaatteita elokuviin. Giorgio Armani suunnitteli Richard Geren puvut elokuvaan American Gigolo (1980). Gere esitti varakkaissa piireissä pyörivää gigoloa. Hän vaihtoi filmin aikana vaatteita niin usein, että vaatteet nousivat filmissä keskeiseen osaan. Geren esittämä gigolo oli pukeutunut eri tavalla kuin sen aikaiset miehet yleensä. Erityisesti hänen puvun takkinsa olivat uudenlaisia. Ne olivat rennompia, vartaloa myötäilevämpiä, sensuellimpia kuin miesten siihen asti käyttämät kankeat puvun takit. Armani oli uudistanut miesten puvun takin ja American Gigolo muutti kerta heitolla miesten pukeutumisen. Kukaan ei enää halunnut käyttää entisenlaisia takkeja.
Tuntuukin ihmeelliseltä, että vasta viime vuosina on alettu järjestää muodin ja elokuvan kytköksiä valottavia elokuvafestivaaleja. Berliinissä oli tänä kesänä Fashion Film Festival, käsittääkseni toista kertaa. Helsinki on tässä asiassa ihan ensimmäisten joukossa.
Suomen ensimmäinen Fashion Film Festival järjestetään Helsingissä 2.-5.8.2012. Filmit esitetään Bio Rexissä ja Orionissa.
Fashion Film Festivalin idean keksi Suomessa Anna Möttölä. Hän opiskeli kulttuuriaineita Turun yliopistossa 2002-2010. Hän sattui tutustumaan muotisuunnittelija Givenchyn ja elokuvatähti Audrey Hepburnin pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön. Tällöin syntyi ajatus Fashion Film Festivalista.
Fashion Film Festivalin ohjelmiston voi laatia kahdella eri tavalla. Berliinissä Fashion Film Festivalilla esitetään ymmärtääkseni pelkästään lyhyitä filmejä/videoita, jotka on tehty jonkin muotisuunnittelijan tai muotikokoelman ympärille. Ne ovat muotiin liittyviä mainosfilmejä. Helsingin Fashion Film Festivalilla on myös näitä lyhyitä filmejä. Niitä esitetään ilmaisnäytöksissä Bio Rexin yläaulassa. Näiden lisäksi ohjelmistoon kuuluu kuitenkin myös erilaisia pitkiä filmejä, joissa valottuu muotisuunnittelijoiden ja elokuvan kytkökset. Mielestäni Helsingin Fashion Film Festivalin lähestymistapa on paljon antoisampi kuin Berliinin Fashion Film Festivalin kapeampi lähestymistapa. Helsinki beats Berlin!
Uskallan tässä nyt paljastaa omat suosikkifilmini, koska saan pressikortin, jolla pääsen sisälle saliin olkoonpa tungos millainen tahansa. I hope! Aion mennä katsomaan joka tapauksessa Bill Cunningham New York -dokkarin. Se kertoo valokuvaaja Bill Cunninghamista, 80, joka on vuosia valokuvannut New Yorkin katumuotia, ja valokuvaa edelleen.
Toinen must-filmi on Madonnan ohjaama W.E. Se ei tule Suomessa kaupalliseen levitykseen, vaan tämä on filmin ainut esitys Suomessa. Älkää välittäkö kriitikoista, jotka mollaavat Madonnan elokuvaa. Tässähän on se tausta, että koska kriitikko on yleensä vain kriitikko, hän ei voi sietää ihmisiä, jotka tekevät erilaisia asioita, esim. laulavat ja ohjaavat elokuvia.
Ehdottomasti näkemisen arvoinen elokuva on tietysti myös avajaisnäytöksessä esitettävä Michelangelo Antonionin 60-luvun Lontoon pop- ja muotimaailmaan sijoittuva Blow Up - Erään suudelman jälkeen. Ja sitten ovat myös Orionissa 7.-19.8 esitettävät muotiin liittyvät filmit.
Fashion Film Festival aiotaan järjestää taas ensi vuonna. Olen rukoillut, että pääsisin silloin mukaan ideoimaan sitä. Pääsen, luvattiin!
http://www.ldmfff.fi/fashion+film+festival/
http://www.kava.fi/esitykset/orionin-kesa-2012/fashion-film-festival
