Walter de Camp

Tulin pahaa aavistamatta iloiseen Berliiniin vajaa kaksi vuorokautta Donald Trumpin presidentiksi valinnan jälkeen. Oli aika kylmä ilma, pilvistä ja pian alkoi tihuuttaa. Kaikki ihmiset metrossa istuivat synkkinä, useimmiten puhumatta kenenkään kanssa tuijottaen edessään ikään kuin avautuvaa pimeää, synkkää kuilua. Kukaan ei hymyillyt. Kukaan ei nauranut. Päivät jatkuivat tällaisina.

Vasta yhdeksäntenä täällä oloni päivänä kuulin ensimmäisen naurun. Kolme ihmistä jutteli iloisena metrossa. Sitten tunnelma alkoi muuttua. Ilmeet kirkastuivat. Alettiin hymyillä.

Vajaa kaksi viikkoa Trumpin valinnan jälkeen kaikki on palautumassa Berliinissä normaaliin olotilaan. Ei jakseta enää jonkun Trumpin takia synkistellä. Das Leben geht weiter. Elämä jatkuu. Berlin lebt. Berliini elää.

Mutta on kyllä aika ufoa, että Donald Trump pystyi valinnallaan masentamaan runsaan viikon ajaksi Berliinin koko väestön.

Joulukuun 6. päivänä kuoli yksi viimeisistä Andy Warholin Factoryn supertähdistä: iki-ihana drag queen Holly Woodlawn. Hän menehtyi aivo- ja maksasyöpään.

En koskaan edes haaveillut mahdollisuudesta nähdä häntä elävänä. Ja sitten yhtäkkiä huhtikuussa 2012 Holly työnnettiin pyörillä varustetulla sohvalla esiintymislavalle siihen eteeni. Oltiin Camp-festivaaleilla Berliinissä. Holly Woodlawnia haastateltiin pitkään ja sen jälkeen hän lauloi kaksi laulua. Kuvasin niistä toisen, jossa nainen unelmoi tähteydestä, mutta ei voi tehdä mitään ennen kuin joku sanoo hänelle, että hänessä on jotain erityistä. Eikä kukaan sano sitä. Ihana esitys!

https://www.youtube.com/watch?v=DCc7YOU3ClQ

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini.

Berliinin viimeinen lesbobaari Serene Bar lopettaa toimintansa vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Berliinissä ei ole yhtään ainutta lesbobaaria.

Vielä 80- ja 90-luvulla Berliinin yössä toimi monia lesbomestoja. Lepakot lähtivät iltaisin ulos omiin baareihinsa kaljoittelemaan, tanssimaan, flirttailemaan, kourimaan ja köyrimään. Sen aikakauden nuoret lesbot eivät ikäännyttyään käy enää lesbokapakoissa, koska he eivät enää pysty pokaamaan nuoria lesboja. Tämän päivän nuoret lesbot taas eivät käy ulkona, koska he istuvat kotona tietokoneen ääressä tutkien deitti-ilmoituksia.

Lesbot mädäntyvät kotisohvalla.

Joten, jos sinä, suomalainen ihana lesbonainen, suunnittelet kevyttä ulkomaanmatkaa, se kannattaa tehdä vuodenvaihteessa Berliiniin. Serena Barin jäähyväisbileet ovat 31.12. Girls' Dance Silvesterparty. Ja siihen asti lesbobileet joka lauantai-ilta klo 22:00. http://www.serenebar.de/wordpress/

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini. Tulin kaupunkiin eilen keskiviikkona iltapäivän lopulla ja majoituin normaalin kämppääni Tempelhofin lentokentän pääsisäänkäynnin lähelle.

Vuokraemäntä kertoi heti kevyen pikku uutisen: Tempelhofin lentokentän entisiin lentokonehalleihin ja myös itse kentälle on majoitettu noin 5000 syyrialaista pakolaista. Siihen 100 metrin päähän.

Lähdin ulos ja laskeuduin Paradestrassen metroaseman laiturille hypätäkseni metroon ja ajaakseni parin aseman päähän Mehringdammiin ostamaan alkajaisiksi makoisan currywurstin.

Luokseni tuli välittömästi syyrialainen suurperhe: viitisentoista henkeä isoisästä sylivauvaan. Yksi heistä näytti kännykästään karttakuvaa ja kysyi, miten he löytäisivät tietyn kohdan Tempelhofin lentokenttäalueesta. Neuvoin heitä ja pääsin vasta sen jälkeen currywurstille.

Tempelhofin lentokenttäalue on ympäröity aidalla. Illan pimennyttyä ajattelin mennä kurkistamaan aidan ylitse lentokentälle. Halusin nähdä, millaisia telttoja siellä on pakolaisia varten.

Jotenkin tuli tunne kuin olisin ihminen, joka kurkistaa keskitysleirin aidan ylitse ja toivoo, että siellä olevat ihmiset pysyisivät aidan sisäpuolella. En käynyt kurkistamassa. Täytyy tässä ensin selvitellä omaa päänuppia.

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini. 15. ja 16.5. järjestettiin ensimmäisen kerran Big Berlin Dick Festival. Ideana oli muistaa vaihteeksi miehiä ja miesten suurenmoisia mulkkuja kaikkien vaginamonologien jälkeen. Minähän olen mulkku, joten päätin tietenkin osallistua. Järjestäjät tutkivat taskulampulla silmiäni eivätkä lahjettani ja toivottivat minut tervetulleeksi tapahtumaan, josta he kirjoittivat näin runollisesti:

IF YOU HAVE A DICK, IF YOU ARE A DICK, If YOU ARE INTERESTED IN DICKS; IF YOU LIKE DICKS IF YOU HATE DICKS; IF YOU HAVE NEVER SEEN A DICK BEFORE AND NOW YOU WANT TO SEE THEM IN NUMBERS; IF YOU ARE CURIOUS HOW THE FUCK CAN PEOPLE DO A WHOLE FESTIVAL ABOUT DICKS, COME TO THE BERLIN DICK FESTIVAL!!!!!!!!!!

Kyseessä oli taiteellisten, luovaan luokkaan kuuluvien tai janoavien artsy-yksilöiden tapahtuma, joka alkoi kullivalalla. Me kaikki miehet ja naiset otimme juontajan johdolla lujan otteen haaroistamme ja vannoimme ihailevamme ja kunnioittavamme kullia, mulkkua, patukkaa, tököttäjää ja lahjekäärmettä koko elämämme ajan.

Sitten esiintyi mm. Lady G and her Dildo Orchestra, Bobby Blowjob, Alfred Penislike, Kundalingus and the same sex wedding ja genitaalipainoja nostava Neo Tantra. Kaikilla miehillä oli tilaisuus kuvauttaa kullinsa niin, että munan kuva sen jälkeen ilmestyi isohkolle screenille.

Siis kerta kaikkiaan tapahtuma, joka voittaa useimpien mulkkujen kotiolot.

https://www.facebook.com/events/870803279658035/

https://twitter.com/deCamp_Walter

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini. Torstaina 14.5. on käsittääkseni helatorstai, jota vietetään käsittääkseni Jeesuksen taivaaseen astumisen kunniaksi.

Berliiniläinen homoklubi Schwuz järjestää helatorstain vastaisena yönä Tanssit Jeesukselle, "Tanz den Jeesus - Jeesus up in the air". Tanssien taivaaseen. Ohjelmassa on Pop-katedraalia, House-sakaristoa ja retro-luostaria. Juutalainen kansanrintama ja Juudean kansanrintama esittävät tanssin Dance of Love. Kansanrintamissa tanssii joukko parrakkaita drag queenejä. Paikalla on myös Jeesus SelfieBooth. Berliinin homot ovat Jeesuksen takana.

https://www.facebook.com/events/878804712184479/

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini. Kaikesta vastarinnasta huolimatta noin 30 urhoollisinta Yön sutta onnistui taistelemaan tiensä Berliiniin. Motoristit saapuivat kaupunkiin perjantaiaamupäivällä. Perjantai oli Saksan antautumisen 70-vuotispäivä.

On se vakuuttavaa, että venäläiset pystyvät pääsemään Berliiniin jopa rauhan aikana.

Yön sudet asettuivat Karlshorstin kaupunginosassa sijaitsevan Saksalais-venäläisen museon pihalle ja sisätiloihin. Siellä vietettiin muistopäivää. Illalla klo 22 kilistettiin Antautumissalin terassilla kuohuviinilaseja. Lähistöllä päivysti kaiken aikaa parisataa saksalaista poliisia vahtimassa Yön susien kuohuviinin juontia.

Lauantaina Treptower Parkiin kokoontui noin 10000 ihmistä sodan päättymisen muistojuhlaan, heidän joukossaan 30 Yön sutta. Kaikki sujui rauhallisesti. Yön sudet sanoivat, että he haluavat kunnioittaa sodassa taistelleiden maanmiestensä muistoa.

Haloo. täällä Walter de Camp, Berliini. Viime marraskuussa noin 80 % berliiniläisistä miehistä puski leukaperistään partaa. Se oli kauheaa. Erityisen puistattavia olivat sellaiset perisaksalaiset miehet, jotka yrittivät näyttää imaamilta naama täysin partaisena.

Toivottavasti jokainen ei-lähi-itäläistaustainen mies käsittää, että jos partaa ruvetaan pitämään, niin Lähi-idästä tulleet partaiset miehet näyttävät paremmilta, ja vetoavat parralla paremmin naisiin. Siihen kilpaan ei kannata lähteä.

Joten nyt, mikä helpotus! Berliinissä on sheivattu leuat! Partamaskuliinisuus on passé! Imaami-look on ohi!

Haloo, täällä Walter de Camp, Berliini. Tänä lämpimänä keväisenä perjantaina 8.5. vietetään Saksan ehdottoman antautumisen 70-vuotisjuhlia. Berliinissä on sen merkeissä jos jonkinlaisia tilaisuuksia. Mainitsen tässä vain yhden. Kaupungin tunnetuimmassa homoklubissa Schwuzissa juhlitaan Euroopan vapautumista Saksasta otsikolla Deutschland kaputt. Hurra!

Juutalaisten lisäksi natsit tuhosivat keskitysleireillään myös homoseksuaaleja. Natseja kannatti suurin osa saksalaisista. Sen takia Schwuz ilmoittaa, että heillä on nyt "bileet valtiota, kansakuntaa ja kansaa vastaan."

https://www.facebook.com/events/933514233347850/

Haloo, täällä Berliini! Tässä saattaa nyt olla pelastus kaikille teille, jotka ette vuosien meditaatiopäkertämiselläkään ole onnistuneet vaipumaan kunnolliseen meditatiiviseen tilaan. Kaksi naista Mareen Scholl ja Catarina Brazao järjestävät Berliinissä genitaalimeditaatioiltoja. Tilaisuuksiin voivat tulla sekä pariskunnat että yksinäiset naiset ja miehet.

Pariskunnat meditoivat keskenään ja yksinäisistä meditoijista muodostetaan sattumanvaraisesti pariskuntia. Tällöin pariskunnassa voi olla kaksi naista tai kaksi miestä tai nainen ja mies.

Meditointi tapahtuu sillä tavalla, että genitaaleihin eli sukuelimiin kohdistetaan kolme erilaista liikettä, kosketusta - englanniksi stroke. Kutakin strokea tehdään noin kymmenen minuuttia ja kosketukset kohdistuvat vain penikseen tai vaginaan. Muuta kohtaa vartalossa ei saa koskettaa.

Ei, kysymys ei todelllakaan ole siitä, että keräännyttäisiin porukalla onanoimaan. Hävetkää runkkarit! Pariskunnan toinen jäsen koskettaa toista osapuolta, ja sitten taas myöhemmin päinvastoin. Vastaanottaja - meditoija - on laittanut silmilleen peittävän siteen. Toinen koskettelee hänen pelivälineitään ensin yhdellä strokella kymmenen minuuttia, sitten toisella tavalla ja sitten kolmannella, yhteensä puoli tuntia.

Mareen Schollin ja Catarina Brazaon mukaan kosketeltava - okei, runkattava - osapuoli yltää mitä huikeimpiin, tärisyttäviin meditatiivisiin tiloihin.

Olen sanaton. Mutta tietenkin aion kokeilla tätä. Parasta olisi kuitenkin, jos voisin lähteä genitaalimeditaatioiltaan naisen kanssa. En ehkä ota sitä riskiä, että patukkaani tarttuisi joku partaniekka, ja päinvastoin.

http://genital-meditation.com/en/