Walter de Camp

Juhannustaan Helsingissä viettävät eivät ole onnettomia ihmishylkiöitä. Juuri juhannuksena Helsinki on ihanimmillaan.

Voit kuljeskella kaupungin kauniilla kaduilla lähes yksin ihmeellisen hiljaisessa, lähes buddhalaisessa tunnelmassa. Ja kuitenkaan et ole ainoa Helsingissä. Kaupungissa on muitakin, jotka syystä tai toisesta eivät ole lähteneet kierimään maaseudun pensaisiin.

Helsinkiin jääneiden tunnelma on ambivalentti. Toisaalta tuntuu älyttömän hienolta. Toisaalta tuntuu viiltävän yksinäiseltä. Haluaisi jakaa kesäisen onnentunteen toisen kanssa. Kaikki ovat ikään kuin näyttelijöitä vanhassa Suomi-filmissä.

Nämä kaupunkiin jääneet sinkut lähtevät juhannusaaton ja aatonaaton iltoina sisäisen pakon ajamina ulos parille lasilliselle. He eivät välttämättä mene klubiin bilettämään, vaan pelkästään lähipubiin, pieneksi hetkeksi.

Tässä tilassa nämä miehet ja naiset ovat tavallistakin alttiimpia ryhtymään juttusille satunnaisen tuttavuuden kanssa. Jokaisella muhii takaraivossa ajatus ihanasta juhannusheilasta. Nämä Hesaan jääneet sinkut eivät kaipaa maalle, mutta he kaipaavat heilaa.

Helsingin pubit eivät juhannuksena ole täynnä kaikkein kaameimpia luusereita ja raakkeja, vaan niistä voi nyt kesän kauneimpana hetkenä löytää kaikkein parhaimmat tapaukset.

I know what I'm talkin about.

Voidakseen olla alusvaatemalli naisella täytyy olla täydellinen pylly. Kun tehtävänä on esitellä sanokaamme La Perlan uusimpia stringimalleja, ei voi mitenkään riittää että pylly on hyvä.

Antiikin filosofi Platon väitti, että jokaisesta asiasta on olemassa ideaalikuva, jota kyseinen asia käytännössä pyrkii lähestymään, mutta se ei koskaan saavuta tätä ihannetta aivan täydellisesti. On siis olemassa täydellisen pyllyn idea, visio, mutta todellisuudessa ei ole täydellistä pyllyä, väittää Platon.

Parhaat alusvaatemallitytöt ovat nyt osoittaneet, että Platon-ressukka oli ihan metsässä. Täydellisiä pyllyjä on.

Koska olen tämän pyllyasian ja alusvaateasian aikamoinen asiantuntija, pystyn mielestäni nyt todistamaan väittämäni. Esitän tässä muutaman valokuvan. Nämä kuvat osoittavat myös, että ei ole olemassa vain yhtä täydellistä pyllymallia, vaan täydellisiä pyllyjä on useamman mallisia!!!

La Perlan käyttämillä alusvaatemalleilla on oltava täydellinen

pikku takamus eli petite derrière.

Tässä heidän mallityttönsä n:o 1 edestä päin nähtynä:

Tyypillinen mallinruipelo mielestäni, mutta tässä hän on takaa päin kuvattuna:

Tässä La Perlen mallityttö n:o 2. Vielä ruipelompi:

Ja kuitenkin hänelle on, kuten numerolla 1:kin, täydellinen pikku takamus:

Erinomaisia sukkia ja hyvin naisellisia alusvaatteita myyvä Secrets in Lace haluaa käyttää aikuisemman naisen näköisiä malleja. Heillä on oltava ns.

real woman´s arse eli oikea naisen perse.

Tässä yksi heidän malleistaan:

Ja tässä toinen esimerkki täydellisestä naisen perseestä:

Platon levätköön rauhassa.

Yksi syy miksi Euroopassa ei ole sotia, on varmasti siinä että jengi on niin rapakuntoista, ettei se pysty sotimaan. Tähän loppuivat hyvät uutiset.

Nyt on oikein tutkimuskin: Jo 45 prosenttia 20-34-vuotiasta suomalaisista miehistä kuuluu kolmesta kuntoluokasta heikoimpaan. Kaksikymmentä vuotta sitten huonokuntoisia oli runsaat 30 prosenttia. Samanikäisistä naisista heikkokuntoisia on 40 prosenttia.

Tätä asiaa ovat tutkineet Likes-tutkimuskeskus ja AinoActive.

Panin tämän kuntoasian merkille katsoessani jalkapallon MM-kisojen avajaiskonserttia Etelä-Afrikasta, Soweton stadionilta. Siinä esiintyi afrikkalainen tanssiryhmä, joka tuntui olevan puhdasta energiaa. Kun lavalle sitten ilmestyi länsimaisia esiintyjiä, he olivat silminnähden heikommassa kunnossa.

Ajattelin asiaa myös parisen vuotta sitten makaillessani uimarannalla Havannan lähellä. Siellä kaikki kuubalaiset nuoret olivat erittäin hyväkuntoisia. Eräänä päivänä rannalle tuli kolmen länsimaisen tytön ryhmä. He olivat kaikki pahasti ylipainoisia. Tytöt kykenivät jotenkin raahautumaan viitisenkymmentä metriä rantahiekassa ja pullahtivat sitten makaamaan mahalleen kuin hylkeet.

Tänä keväänä satuin näkemään mieleenpainuneen tapauksen Berliinin metrojunassa. Samassa vaunussa kanssani matkusti kolmen noin 14-vuotiaan koulupojan ryhmä. Eräs heistä sai idean, että vedettäisiin leukoja vaunun katonrajassa olevasta tangosta.

Yksi pojista oli kovin ylipainoinen eikä edes yrittänyt vetää leukaa. Kaksi muuta poikaa yritti, mutta kumpikaan ei pystynyt vetämään edes yhtä leukaa. Ei yhtään!!! Eivätkä he olleet edes ylipainoisia. He olivat vain jumalattoman heikkoja.

Kun Sara Ramsay leveili muutama päivä sitten iltapäivälehdessä, että hän aikoo kesällä lentää kaksi kertaa New Yorkiin kenkäalennusmyynteihin, hän mainitsi vielä varmuuden vuoksi korkokenkämerkkinsä. Sara ostaa - yllätys, yllätys - Manolo Blahnikeja ja Christian Louboutineja.

Mirja Tervo, joka työskenteli vuoden myyjänä luultavasti juuri siinä luksuskenkäsalongissa, jonne Sara Ramsay lentää, kirjoittaa erinomaisessa kirjassaan Huimaavat korot mm. korkokenkäheimoista.

"Ultramodernien heimojen jäsenten yhteenkuuluvuuden tunne ei synny samasta asuinpaikasta eikä edes muiden heimon jäsenten tuntemisesta." Vaan "(...)sama merkkimaku korkokenkien suhteen yhdistää kaksi naista saman heimon jäseniksi."

Tervo listaa asioita, jotka voivat toimia heimoa yhdistävinä "toteemeina": "...punapohjaiset korkokengät, CC-korot, leopardistiletot, patenttinahkaiset pyhiinvaeltajan solkikengät, GG-lenkkarit, FF-saappaat ja neljän G:n korkokengät. Siis mitkä tahansa kengät, joista pystyy tunnistamaan kenkämerkin nopeallakin vilkaisulla."

Ja Mirja Tervo jatkaa: "Liikkuvat toteemipaalut eli naiset merkkikorkokengissään lähettävät kenkävalinnallaan sekä henkilökohtaista että heimosidonnaista statusviestiä. Koska luksuskenkämerkkejä on suhteellisen vähän, niille kaikille on muodostunut oma symboliikkansa ja statusasemansa käyttäjien keskuudessä. Niille kaikille on myös tietoisesti rakennettu oma, muista luksuskenkämerkeistä erottuva semioottinen DNA:nsa. Näin naiset luksuskengissään viestittävät kollektiivista heimosanomaa taloudellisen aseman, varallisuuden, tyylin, maun tai arvomaailman jakamisesta muiden samaa korkomerkkiä käyttävien kanssa."

Ironista on kuitenkin, että monet naiset eivät itse tiedä kuuluvansa johonkin tiettyyn heimoon. He vain vaistomaisesti ostavat heimon tuotteita. Kokeneet myyjät sen sijaan pystyvät helposti luokittelemaan asiakkaat omiin heimoihinsa. Kauppaan tuleva nainen voidaan heti luokitella tietyn heimon jäseneksi pelkkien sukkahousujen tai hiusten värin perusteella.

"Ristiriita on siinä, että ihmisillä on vimma erityisyyteen ja yksilöllisyyteen. Mutta kun naisia valuu kenkäsalonkiin satamäärin päivässä, heidän visuaalinen ainutlaatuisuutensa mitätöityy hetkellä, jolloin myyjät luovat silmänsä heihin. Skannaus on millintarkkaa, nopeaa, täsmällistä, rasistista ja raakaa", Mirja Tervo kirjoittaa.

Minkä heimon toteemina sinä kuljeskelet tänä kesänä?

---
Jos vain suinkin olet kiinnostunut korkokengistä ja niiden käyttäjistä ja myyjistä, suosittelen: Mirja Tervo: Huimaavat korot; Luksuskenkien vaarallinen viehätys. Atena Kustannus Oy 2010