Walter de Camp

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on Intia.

Olin lehmän alapuolella

Jokainenhan tietää, että Intian liikenteessä on vain yksi liikennesääntö: vahvempi voittaa heikomman.

Nokkimisjärjestys on siis

1. Bussit
2. Rekat ja kuorma-autot
3. Henkilöautot
4. Riksat
5. Härkävankkurit
6. Polkupyöräriksat
7. Vetoriksat
8. Työntökärryt

Tästä puuttuu moottoripyörät, koska en osaa sijoittaa niitä. Ne ovat toisaalta heikkoja, ja bussit voivat tilaisuuden tullen liiskata ne. Mutta ne ovat nopeita ja ketteriä ja pystyvät ruuhkissa tunkeutumaan pienistä raoista eteenpäin ja pääsevät useimmiten ensimmäisinä perille.

Kaikkia luettelossa olevia yhdistää pyörät. Niiden alapuolella ovat ne, joilla ei ole pyöriä.

9. Vuohilaumat
10. Lehmät
11. Jalkaisin kulkevat ihmiset.

Katuja etenevä vuohilauma on verrattavissa moottoripyöräjoukkoon. Vuohet eivät koskaan pysähdy, vaan tunkeutuvat kaikkien muiden kadullaolijoiden väleistä eteenpäin.

Lehmät ovat niin tyhmiä, että mikään tööttääminen ei vaikuta niihin, joten kaikkien on kierrettävä ne.

Lehmienkin alapuolella säntäilevät säikkyinä meikäläisen kaltaiset jalkaisin etenevät katujen luuserit eli jalankulkijat. Intiassa ei yleensä ole jalkakäytäviä, vaan jalankulkijat joutuvat kävelemään liikenteen seassa. Jalankulkija on jatkuvan tööttäämisen kohde ja alinomaisessa kuolemanvaarassa.

Väitänkin muutaman viikon kokemuksella, että Intian vaurastumisen seurauksena lisääntynyt auto- ja moottoripyöräkanta on paitsi saastuttanut ilman yhä pahemmin myös kasvanut niin suureksi, ettei jalankulkijana pysty kävelemään enää kahtakaan metriä joutumatta väistelemään ajoneuvoja. Se on sietämätöntä.

Ovatko koirat liikenteessä jalankulkijan ala- vai yläpuolella, sitä en osaa sanoa. Koirat saa armotta tappaa, mutta ne ovat jalankulkijoita nopeampia pakenijoita.

Oli ilo palata Suomeen.


Prinssi tulee valkoisella ratsulla!  1

Udaipurin kaupunki, Rajastanissa, Luoteis-Intiassa. Satumaisen kaunis kaupunki jarven ymparilla. Tata kutsutaan Intian Venetsiaksi. Bollywoodin filmiryhmat kayvat taalla toisinaan kuvaamassa jaksoja elokuviinsa.

On menossa haakausi, joka alkoi tammikuun 15. paiva ja jatkuu helmikuulle. Joka paiva kaupungin halki kulkee valtavaa metelia pitavia haakulkueita. Ensimmäisena ajaa kaiutinauto, jonka amyreista raikuu jarjettomalla volyymilla musiikkia ja hindin kielista selostusta. Kaiutinauton perassa kavelee haavaki ja viimeisena tulee parin kastittoman tyontamat puurattaat, joilla porisee generaattori.

Morsian ei ole kulkueessa. Jos olen oikein ymmartanyt, kulkue on matkalla morsiamen luokse. Kaiutinauton jaljessa, kulkueen etupaassa ratsastaa sulhanen valkoisella hevosella. Sulhanen on puettu prinssiksi.

On ilmeisesti mahdollista vuokrata valkoinen ratsu. Vai pitaisiko sanoa diapamia syonyt kaakki. Nama ratsut ovat nimittain tylsamielisen rauhallisia. Mikaan meteli ei hairitse niita. Ne eivat heita sulhoa selastaan.

Kulkue matelee kaupungin katuja. Se pysahtelee vahan valia, jotta moykkaa saadaan pidettya ylla loputtomiin.

Valkoisen ratsun selassa istuva sulhanen on yleensa tylsistyneenn ja tympiintyneen nakoinen. Muut kulkueessa saavat tanssahdella ja huudahdella ja heilutella itseaan. Sulhon on jokotettava satulassaan.

Siina ei varmaan mitaan muuta pysty ajattelemaan kuin tulevan haayon riemuja. Jos kestan taman korottelyn hevosen satulassa, paasen pukille.