Vaasankadulla on seitsemän hieromoa, kuusi yksityisstrippauspaikkaa ja yksi seksikauppa, joten se on miellyttävä katu. Siellä on lisäksi paljon puhuttu vegaanien Vegemesta, vinyylikauppa, Rebel-rokkibaari ja Divari Kaleva, josta voi kehkeytyä edesmenneen Ervastin divarin perillinen.
Rauhallinen, miellyttävä, "keskieurooppalainen" katu, jonka muutaman sadan metrin matkalla asuu paljon nuoria ihmisiä. Divari Kalevan pitäjä Esko Parkkinen luonnehti tässä eräänä illansuuna Töölön ja Kallion eroa sanomalla: "Töölössä ihmiset ovat unessa, Kalliossa hereillä." Zombiet vs. elävät ihmiset.
Soitin Kari Valolle, josta usein käytetään lempinimeä "Ville Valon isä". Kuten tiedetään, hän on pitänyt iät ja ajat Aikuisten lelukauppa -nimistä seksikauppaa Viidennellä linjalla. Koska oma isoisäni asui aikoinaan Vaasankadulla, pystyn keskustelemaan näiden stadin starojen kanssa samalla viivalla. Kysyin Kari Valolta, mitä mieltä hän on puukkobulevardi-termistä, jota monet nykyisin käyttävät puhuessaan Vaasankadusta.
"Se on äärettömän vanhahtava nimitys, johon liittyy romantiikan häivää", Valo sanoi. "Puukkobulevardi viittaa 30-, 40- ja 50-luvun toimintaan. Tähän liittyy myös pimeä viinanmyynti, jota Vaasankadulla paljon tapahtui. Se loi Vaasankadulle hohtoa ja säihkettä. Puukkobulevardi on vanha sana, joka aina silloin tällöin nousee uudestaan esiin."
Vaasankadulla oli aika vaarallista 40-luvun lopulla ja 50-luvulla. Silloin siellä heiluteltiin puukkoja. Se oli sodan jälkeistä aikaa. Miehet olivat palanneet viiden vuoden keikkalta rintamalta. He eivät käytöstavoiltaan olleet kaikkein silkoisimpia. Kännissä he saattoivat unohtaa, että sota on päättynyt. Kalliossa oli noihin aikoihin paljon levottomuutta.
Vaasankatu ei sen sijaan ole koskaan ollut keskeisimpiä huorakatuja Helsingissä. Antti Häkkinen on kirjoittanut teoksen "Rahasta - vaan ei rakkaudesta; prostituutio Helsingissä 1867-1939". Siinä hän sanoo:
"Helsingissä katuprostituutiota on esiintynyt joka puolella, kaikilla kaduilla ja jokaisessa puistossa, mutta aivan keskeinen paikka on koko tutkimuskauden ollut Esplanadin seutu, erityisesti Pohjois-Esplanadi. (...) Pidätykset keskittyivät Pohjois-Esplanadilla Fabianinkadun ja Itäisen Heikinkadun, nykyisen Mannerheimintien väliselle osuudelle. (...) Mikäli mies etsi itselleen maksullista naisseuraa, hän suunnisti Esplanadille."
Häkkinen sanoo, että vaikka yhtä sun toista tapahtui "Esplanadin seutu ei koskaan menettänyt keskeistä asemaansa ilotyttötoiminnan kiistattomana pääpaikkana." Kannattaa siis muistaa, että Espaa kulkiessaan kävelee rakkaan kaupunkimme maineikkaimmalla ja pitkäperinteisimmällä huorabulevardilla.
Vaasankatu oli lestinheittäjien eli pimeän iloliemen myyjien pääpaikka. Jos Vaasankadulta ei saanut pulloa, ei mistään.
Nykyisin Vaasankadusta voisi käyttää nimitystä Massagenstrasse.
6 kommenttia
Anonyymi
15.3.2010 18:35
Piripuistosta taitaa löytää ihan vielä noita kaikkia. Sitä en tiedä saako liika huutelulla kyydin putkaan vai Aurooraan. Voisit toki kokeilla selvittää? ;)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.3.2010 21:31
Vasis<3
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.3.2010 17:35
Waasis <3
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sanukh
31.3.2010 15:55
Mitä jos te muualla asuvat pitäisitte vittu omat koffin puistonne jne ettekä antais mitään nimiä kotoisalle vaasikselle? minkä helvetin takia ulkopuolisilla on tarve nimetä paikkoja uudestaan vain siks, että ne on niille uusia. Tervetuloa Kallioon, mutta älkää nyt vitussa tuoko tota saatanan nykytölikän ja nykyrööperin asennetta Kallioonkin, vaan pysykää siellä vitun tylsissä kaupunginosissanne niissä ylihinnoitelluissa bokseissanne.
JA SE EI VITTU OLE PIRIPUISTO! VAAN SAATANAN PIRITORI! Jos aukiolla on 3 perkeleen kämästä puuta pystyssä niin MILLÄ VITULLA SIITÄ SAA AIKAAN PUISTON?!
Eikä Piritorilla kukaan lestiä heitä eikä siinä huoratkaan notku. Sekakäytäjät tärisee ihmeissään ja normit kävelee ohi ihan ku ois ilmaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vasiksen friidu
25.10.2017 08:35
Asuin lapsuudessa Vaasankatu 21 siis Kustaankadun kulmassa. Tunsin olevani turvassa kotikadullani. Sen tunteen antoivat viinatrokarit. He pitivät huolen ettei lapsia kohdeltu huonosti. Namusedät saivat lähdön ja yhdestä käskettiin menemään poliisi laitokselle joka hiipaili Aleksis kiven koulun lähettyvillä namuineen, karkkeja kun siihen aikaan ei kaikilla lapsilla ollut saatavana, siksi lapset olivat vaarassa.Myöhemmällä vuosilla vuosikymmenellä tämä mies surmasi kaksi tyttöä ja poltti kesämökillään.Tunnistin miehen samaksi lehtikuvista.
Vastaa kommenttiinTunsin trokareita koska he oleskelivat juuri sillä kulmalla. Tansseista tullessa en uskaltanut tuoda saattajaa näkyviin vaan jätin matkan päähän. He ottivat aina kuulusteluun onko oltu herrasmiehiä ja minua se nolotti
Moni lapsi kuten minäkin olimme turvassa kadulla mutta emme kotona, siellä ne pahuudet sotavuosien jälkeen purkautui myös lapsiin. Jos muistelen joskus lapsuuttani en koskaan isääni, vaan Veka trokaria ,kiltti,lempeä mies jolla oli kaunis lauluääni.
Vastaa kommenttiin
Vaasankadulla
28.2.2018 13:22
Etsin haastateltavia Vaasankadusta kertovaan lopputyöhön liittyvään dokumenttiini. Parhaillaan teen taustatyötä, ota yhteyttä Vasiksen fridu, jos olisit innostunut kertomaan lisää trokareista, heidän toiminnastaan ja olemassaolostaan Vaasankadulla: askaboutdocument@ gmail.com
Toki muutkin asialliset yhteydenotot muisteloista ja Vaasankadun ilmiöistä ja muutoksesta ovat tervetulleita.