Appelsiini on päivän sana

On jokseenkin pysähtynyt fiilis. Mitään ei tapahdu. Mikään ei liiku. Mikään ei muutu. No joo, tottakai tuota kaikkea tapahtuu mutta nyt vain tuntuu tältä. Ulkona on sateista ja jotenkin painostava ilma - tulee varmaan ukkonen. Ja mä en ole saanut mitään aikaiseksi tänään, en kerrassaan mitään. Enkä saakaan, tiedän sen. Mutta ei se haittaa, koska olen niin rikki viikonlopusta että tekee ihan hyvääkin antaa tämän päivän vain mennä. Mulla ei kyllä enää ole ihan niin yltiöhyvä fiilis kuin tuossa aiemmin, muttei huonokaan. Ainoastaan pysähtynyt.

Mä kävin lauantaiaamupäivänä kaupassa ja ostin kaikkea mitä mun ei edes tee mieli. Mutta melko appelsiinisia tuotteita ostin: appelsiinimehua, appelsiineja, veriappelsiinijugurttia, Fantaa (makuna appelsiini)... ja maidon! Ei mun mitenkään erityisesti tehnyt mieli appelsiinia, ja siksi en oikein ymmärräkään noita ostoksia. No, säilyväthän ne jonkin aikaa, ehkä joskus myöhemmin appelsiini himottaa.

Se ois sitten niin kun kesä. Tai ainakin ihan kohta, jos kalenterin mukaan mennään. Tuntuu käsittämättömältä että kesä oikeasti alkaa; mä kun en ole ollenkaan pysynyt mukana tässä keväässä. Sisäinen kelloni on jossain huhtikuun tietämillä vaikka pian on toukokuukin jo ohi. Ja vaikka sen tiedostan niin ei se siitä miksikään muutu. Ei vain tunnu kesältä, yhtään. Kaipa olen viime aikoina elänyt niin pitkälti pääni sisällä että on jäänyt varsinainen ajan kuluminen huomaamatta. Onhan tässä ollut kaikenlaista, eikä ainakaan vähäisimpänä tuo veljen juttu. Se kai eniten on sekoittanut asioita ja ajantajuani myös. Tuntuu ihan ihmeelliseltä että ulkona on yli 20 astetta, kun mä elän sisäisesti tosiaan jossain huhtikuussa. No, kaipa asian oikean laidan jossain kohtaa tiedostaa. Ja sitten voikin alkaa odottaa ja pohtia, millainen kesästä tulee. Kun mä en yhtään tiedä.