Ei edelleenkään otsikkoa

Lenkkeily auttoi vähäsen tähän ihmeelliseen kaiho-oloon. Vaikkei kyllä ollut hyvä lenkki. Askelvikaani korjaavat juoksulenkkarit ovat Helsingissä joten piti juosta kakkoskengillä jotka on ikivanhat eikä niissä ole _yhtään_ joustoa jäljellä. Eivätkä ne myöskään tue tuota yli-pronaatiota laisinkaan. Noh, menihän se siinä, jotenkuten kuitenkin. Täytynee tällä viikolla poiketa noutamassa ne paremmat kengät ja samalla vähän muutakin kamaa.

Mun pitäisi olla kahlaamassa pääsykoekirjaa läpi eikä vaeltaa cityssä. Ei vaan millään jaksaisi. Eka kirja oli enemmän kuin ok, tosi kiintoisaa tekstiä ja erittäin nopeasti luettava opus. Tämä toinenkin on kyllä aiheeltaan mielenkiintoinen mutta teksti on paikoin aika tahmeaa.

Ouh, alkoi joku ihmeellinen selkäkipu. Selän vasen puoli kipuilee inhasti. Jos olisi varaa niin hieroja voisi olla aika jees. On meinaan muutenkin ollut paikat hieman jumissa viime aikoina. Urheiluhieroja-exä varmasti auttaisi mieluusti mutta enpä aio häneen turvautua.