Hajanaisia yöajatuksia

Mennyt päivä oli hukkapala. En saanut oikein mitään aikaiseksi. Tai no, miten sen nyt ottaa. Kävin kyllä yhdessä työtapaamisessa ja näillä näkymin alan tehdä ko. firmalle tiedotteita/artikkeleita ensi kuun aikana. Sehän on toki vallan positiivista. Ja kävin lääkärissäkin. Sekä vähän ostoksilla. Ostin jotain semmoista, mistä en meinaa nyt hiiskua. Sillä se liittyy yhteen toiseen juttuun, mistä ajattelin myöskin olla ihan hissukseen ainakin vielä toistaiseksi. Olenpas salaperäinen.

Mun mieli halajaa taas muille maille. Krooninen reissukuume ei ole aina niin kiva juttu. Kaverin kanssa tuli puhuttua, josko suuntaisi jonnekin päin Eurooppaa tuossa kesällä tai vähän sitä ennen. Ois ihan jees. Ja sinne Pietariinkin haluisin, vaikka toukokuussa. Tiättekö mitä muuta haluisin? Kesän. Äkkiä, pian, mieluiten heti. Vaan vielä pitää odottaa. Katselin tuossa aiemmin joitain kesäkuvia ja tuli niin kaipaava olo. Kesällä kaikki on jotenkin helpompaa, kevyempää.

Äh. Mulla on niin ristiriitainen olo. En tiedä, mitä haluan. Ja toisaalta tiedän hyvinkin tarkasti. Kirjoitin aiemmin naamakirjaan että aktiviteetteihini kuuluu unelmointi ja unelmien toteuttaminen. Oon meinaan oivaltanut, ettei asioiden tarvi jäädä pelkiksi unelmiksi. Ja siksipä ajattelin tehdä listan asioista, jotka haluan ja aion tehdä todeksi vaikka seuraavien viiden vuoden aikana. Mulla on semmonen kiva kutina, että maailma on aika avoin ja täällä saa ihan ite päättää, minne kulkee. Ei mikään uusi oivallus, ei edes itselleni, mutta vapauttava.

"The world makes way for those who know where they are going."

Eikä aina tarvi edes tietää tarkkaa päämäärää. Kunhan vain tietää, että on matkalla.