Huh

Olen huojentunut, vähintäänkin. Oikeastaan sekään sana ei kyllä ole tarpeeksi voimakas kuvaamaan tätä olotilaa. Tuntuu niin helpottavalta nyt, kun sain sen odottamani (ja pelkäämäni) tiedon, joka onneksi osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Nyt on sellainen olo, että kesä voi taas jatkaa kulkuaan ja niin myös mä, kun ei tarvitse enää murehtia sitä asiaa.

Ja lisää hyviä uutisia: Äiti lähetti just viestin jossa kysyi että haluaisinko lähteä vanhempien ja veljen kanssa Pärnuun pariksi päiväksi ensi viikolla. No tottakai haluan! Se on ihana paikka, enkä ole kolmeen vuoteen käynyt siellä. Toivottavasti matka ei jää pelkäksi suunnitelmaksi. Mulla on vielä ens viikko lomaa, joten se sopisi paremmin kuin hyvin.

Joo, ja huomista odottelen edelleen. Perhoset vatsassa lisääntyy ;)