I would like to leave this city - and i will

Joitain asioita on turha yrittää selittää toisille. Eilen sanoin: "On vaan niin levoton olo ja haluaisin jo pois täältä, täällä olo ahdistaa. En jaksa odottaa elokuun loppuun että pääsen lähtemään". Vastaukseksi sain: "Mutta vastahan sä olit matkalla". Joopa joo. Mutta kun en nyt puhunut viikon tai kahden reissusta, vaan pidemmästä irtiotosta, ja ko. ihmisen pitäisi se kyllä tietää. Kun kerroin tämän hänelle, hän vain puisteli päätään ja pyöritteli silmiään. On ihan okei, ettei ymmärrä tällaista ainaista levottomuutta, mutta ärsyttää, kun siihen suhtaudutaan alentuvasti ja/tai turhanpäiväisenä hömpsötyksenä. Mulle se kuitenkin on tosinta totta.

Ja etenkin viime päivinä levottomuus on taas vain kasvanut ja kasvanut. Oon toki jo pidempään halunnut pois, mutta nyt alkaa olla jo tosi vaikea hengailla täällä, kun jalkoja polttaa ja mieli palaa toisaalle. Tiedän ettei tarvi odottaa enää kovinkaan kauaa, itse asiassa "vain" 2,5 kuukautta, mutta kun olo on tämä, ei tieto siitä oikein auta. Siinä on kuitenkin monta viikkoa liikaa. Nopeastihan tämäkin kesä taas vierähtää, mutta nyt ajateltuna se tuntuu ikuisuudelta. Ja aiemminhan en yksinkertaisesti voi lähteä, sillä täällä vietettävän kesän tarkoitus on nyt lähinnä haalia kokoon rahaa, jolla sitten voin lähteä.

No mikä on suunnitelmani? Kai lähinnä se, ettei sellaista ole, ainakaan perusteellista sellaista. Lähden perjantaina 29.8., hengaan pari päivää jossain, kunnes maanantaina 1.9. alkaa se kurssi Galwayssa. Siellä vierähtää joitakin viikkoja, aluksi ajattelin seitsemää, mutta voi olla että viisikin riittää. Varausmaksun oon jo maksanut, mutta ainakin lyhyemmäksi kurssia voi muuttaa vielä aika pitkään. Sen jälkeen sitten ehkä reissaan vähän ja koitan hommata jotain duunia. Pieni houkutus ois käväistä Italiassa jossain välissä, sillä ikävä tuohon maahan on aika iso - en ole ollut siellä kolmeen vuoteen. Ja Irlannista sinne näyttäis olevan todella halpoja lentoja. Noh, saapi nyt nähdä, mitä tapahtuu. Toinen mahdollisuus on, että menen sinne ens keväänä.

John sanoi, että sen kurssin jälkeen voisin mennä Corkiin, mikäli haluan. Olemaan sen kanssa. Kiitin tarjouksesta; ehkä menenkin. Eipähän ainakaan tarvis maksaa asumisesta, ja ehkä ois kiva viettää aikaa sen ihmisenkin kanssa. :) Mutta on tavallaan vähän aikaista miettiä sellasia. Vaikka tosin, mietinhän jo aiemmin, että kurssin jälkeen jäisin joksikin aikaa nimenomaan Irlantiin. Silloin ehkä ois järkeä sitten mennä Corkiin.

Jouluksi ajattelin tulla Suomeen. (John kysyi, voiko sekin tulla, ja vastasin että toki - jos siis vain kaikki menee hyvin.)
Mutta sitten voi olla, että sen jälkeen menen taas toisaalle. Kesän jälkeen kun ei ole vähään aikaan tiedossa mitään, mikä pidättelisi Suomessa. Siitä on hyvä fiilis. Ja oikeestaan koko lähtemisestä on. Kun kirjoitan tai puhun siitä, se tuntuu olevan jotenkin lähempänä. Siksi kirjoitan siitä, ja puhun.