Jotain

John ajaa partaansa ja ite just mietin, että pitäis ehkä pukeutua kohta. Tää päivä ehti kolmeen ennen kuin päästiin edes sängystä ylös ja sen jälkeen makoiltiin soffalla tähän asti. Nyt ois suunnitelmissa suihku, kävelylenkki ja illalla ruokailu hyvässä ravintolassa.

Tää on nyt viides päivä tuon irkun kanssa. Keskiviikkona vain harrastettiin haureutta, nukuttiin vähän ja käytiin illalla muutamalla jokilaivoilla ja Edisonissa ja Castlessa. Torstaina mentiin Naantaliin ja vierailtiin myös Aboa Vetuksessa, illalla oltiin leffassa. Perjantaina käytiin Ruissalon luontopoluilla ja Turun linnassa, illemmalla mentiin syömään vanhemmille. Äiti ja isä tykkäs Johnista, mutta sen toki arvasinkin. Isä innostui tarjoamaan sille viskiä ja sit myöhemmin päädyttiinkin kaupunkiin Castleen ja Monkiin muutaman kaverin kera. Pe-yönä oli pientä draamaa sattuneista syistä ja sain ton miehen jopa itkemään. Sain myös kuulla että se on rakastumassa allekirjoittaneeseen. Käytiin hyvä ja asioita selventävä keskustelu mikä oli pelkästään positiivista.
Eilen sitten podettiin krapulaa jonka helpotettua käytiin kävelyllä ja mentiin sit myöhemmin illalla Edisoniin Euroviisuja kattomaan. Ilta vähän venähti ja vaikkei kovin kännissä oltukaan, on olo ollut aika muheva tänään. Siispä tää päivä on mennyt mukavissa merkeissä sängyssä - loppu onkin historiaa.

Huomenna ois vuorossa Helsinki, tiistaina saunomista vanhemmilla ja keskiviikkona kaiketi pienimuotonen risteily Turun saaristossa. Oispa elämä aina tällasta.

Edit. Pari asiaa: Mä pystyn nukkumaan tuon ihmisen kanssa. Yleensä en ikinä osaa nukkua uuden ihmisen kanssa. Ja nyt osaan. Se on mulle aika iso juttu. Pystyn myös - *kröhöm* - saamaan sen kanssa if you know what I mean. Yleensä en pysty siihenkään uuden ihmisen kanssa, ja nyt oon alusta asti kyennyt tulemaan ilman pienintäkään onkelmaa. Ja viimenen asia: En oo tarvinnut tilaa. Yleensä mun on pakko saada aikaa itelleni PAL-JON, jopa sillon kun olen ihastunut, mut nyt en oo kaivannut sitä ollenkaan. Eikä se edes johdu siitä että välimatka on normaalisti mitä on. Mua vaan ei ahdista, kerrankin.