Juttelin illalla pitkään äidin kanssa toisesta veljestäni. Se on nykyään niin outo. Lukee vain jotain mielenhallinta- ja "Näin opit tuntemaan itsesi" -kirjoja ja tarkkailee ja analysoi jatkuvasti sekä itseään että muita. Uskon kyllä että sitä kiinnostaa tuollaiset jutut mutta kyllä aika usein tuntuu myös siltä, että se teeskentelee. Etenkin meille perheenjäsenille se yrittää olla joku yli-ihminen; aina rauhallinen persoona jolla kuulemma ei ole vihantunnetta ollenkaan.
Aika usein se puhuu meille tavalla jota nimitän terapeuttiääneksi; sillä lailla tasaisesti ja rauhoittavasti. Argh! Ärsyttää välillä ihan mielettömästi kun tiedän että se vetää roolia eikä ole oma itsensä. Sitten aina toisinaan se unohtaa roolinsa ja alkaakin puhua ihan normaalisti tai nauraa jollekin tyhmälle jutulle, ihan niin kuin aina ennenkin. Kunnes taas muistaa imitoida Buddhaa. Välillä tekisi mieli läimäyttää sitä poskelle!
Ymmärrän että vanhempia turhauttaa myös se ettei veli tee mitään. Välillä se innostuu jostain koulusta tai työstä ja tekee sitä vähän aikaa kunnes taas kyllästyy ja lopettaa. Se on vallitsevaa koulutusjärjestelmää vastaan ja haluaisi itseopiskella tai mennä jonkun "oppipojaksi". Sillä on ihan omat elämänarvot joissa ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että ne eivät oikein sovi tähän maailmaan. Koko veli ei tunnu sopivan nyky-yhteiskuntaan. On ihan okei että se haluaisi muuttaa maailmaa yhteisöllisemmäksi ja vapaammaksi, mutta kun se ei onnistu vain puuhailemalla omiaan. Ei maailma muutu siten että yksi ihminen yrittää elää eri tavalla kuin muut. Se on pelkkää hiljaista vastarintaa. Ennemminkin kannattaisi yrittää tehdä jotain konkreettista ja saada äänensä kuuluviin. Mitä se ´jokin´ sitten olisi, sitä en tiedä, mutta nykyisellä tavalla veli ei tule saamaan aikaan yhtään mitään.
Tottakai veljeni saa elää kuten haluaa, eihän se minun asiani ole. Harmittaa vain kun toinen yrittää olla jotain mitä ei ole. Pidin siitä enemmän omana itsenään. Jatkuva tarkkailu ja analysointi on myös rasittavaa. Välillä tuntuu vaikealta olla sen kanssa kun se analysoi minuakin ja tekee kaikesta mahdollisesta ongelman. Ja kun se ei ole edes onnellinen, näkeehän sen. Mutta auttaakaan ei oikein voi, kun toinen ei päästä lähelleen ja on yli puolet ajasta hiljaa, tarkkaillen.
Minne veljeni katosi?
3 kommenttia
licence27
6.2.2007 17:55
Mielenkiintoista. Vähän tuntuu että Käenpesä on jättänyt jälkensä joihinkin. Toisaalta jos muistelen itseäni ala-asteella niin kyseenalaistin jo silloin varsinkin matematiikan ja äidinkielen opetuksen sisältämiä asioita. Nyt sitten 20 vuotta myöhemmin olen havainnut että näköjään joistain kouluista on päässyt yläasteelle ja ammattikoulustakin läpi varsin vähällä.
Ei siinä mitään vikaa ole jos menee lukion tai ammattikoulun jälkeen vaikkapa oppisopimuskoulutukseen. Vaikka kuinka opiskelisi niin aika harva pääsee niin vähän vaativaan hommaan ettei enää työpaikalla oppisi mitään. Ylianalysoinnin vastakohtana on sitten putkinäkö. Se tarkoittaa sitä että kun kävelee aamulla kouluun, koulusta töihin ja töiden jälkeen sitten tavalla tai toisella kotiin niin kaikki sellainen mikä ei omaan elämään vaikuta pyyhkiytyy mielestä vaikka matkalla näkisi tuhat ihmistä joilla on asiat huonommin kuin itsellään.
Jos 100 vuotta sitten ei tehnyt töitä, eikä opiskellut, eikä perinyt rahaa niin todennäköisesti näki nälkää tai kuoli. Nykyään ei ole niin ankeaa ja vaikka moni asia on nykyään paremmin niin on tuossa on ainakin menty kohti "kommunismia". Rahaa... Jos on rahaa muutenkin niin miksi mennä töihin? Jos työstä ei saa muuta kuin rahaa niin kannattaa yrittää etsiä toinen työpaikka. Työpaikan saantia taas edistää se että opiskelee ja/tai valmistuu.
Poskelle läimiminen ei mitään auta, mutta ehkä kannattaa välillä kysyä millä veljesi meinaa elää vuoden tai kahden päästä ja paljonko on laittanut rahaa säästöön vapaata elämäänsä varten.
Vastaa kommenttiin
Satu
6.2.2007 18:41
Tuo läimiminen oli lähinnä kuvaannollista; tarkoitin että välillä veljen teennäinen rauhallisuus saa aikaan voimakkaan ärsyyntymisreaktion.
Itseäni ei niinkään huoleta tuo rahapuoli kuin kaikki muu veljen käytöksessä. Enpä kyllä odottanutkaan että vieraat ihmiset tilannetta täysin käsittäisivät tai voisivat kovin mullistavia neuvoja antaa.
Eline: Osuit taas asian ytimeen; oon itsekin miettinyt että paras kai olla menemättä siihen lainkaan mukaan. Ja päätin myös lakata olemasta kuin en huomaisi mitään silloin kun veli ei ole oma itsensä ja puhuu "vieraalla" tavalla. Seuraavalla kerralla kysyn häneltä suoraan, miksi hän yrittää puhetapaa myöten olla kuin joku muu.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:33
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin