Kahden päivän armonaika

En oikeasti, tosissani uskonut että Wilmalla olisi lähtö lähellä. Toki olen koko ajan pyöritellyt mielessäni sitäkin vaihtoehtoa mutta luulin ylireagoivani. En ylireagoinut. Eläinlääkäri antoi enää kaksi päivää armonaikaa.

Wilmalla on joku suolitukos tai sitten suolen toiminnan hidastuminen/loppuminen. Se ei syö, ei juo, ja on tosi apaattinen. Aiemmin huomasin sen syövän vähän aina lääkärillä käynnin jälkeen ja päättelin kipulääkkeen parantavan ruokahalua. No, tänään eläinlääkäri sitten antoi yhdeksän kipulääkepiikkiä mukaani ja niitä pitäisi pistellä neljän-viiden tunnin välein. Tarkoitus on siis saada Wilma syömään lääkkeen avulla ja näin suoli toimimaan.

Wilman kunto on kuitenkin ilmeisesti mennyt huonompaan suuntaan sillä enää se ei oikeastaan syö edes lääkkeen vaikuttaessa. Ruiskulla olen saanut sen suuhun hiukan porkkanapilttiä ja ananasmehua mutta muuten se on maistellut vain hiukan heinää ja salaattia. Aika apaattisena se makoilee paikoillaan ja sen mahasta kuuluu "kuplintaa". Siellä on ilmaa ja ilma on kaneille vaarallista sillä ne eivät pysty sitä itse poistamaan.

Olen aika epätoivoinen. Aion kuitenkin odottaa ne pari päivää; eihän Wilmalla kauheammin kipuja ole kun lääke vaikuttaa koko ajan. Sitten ylihuomenna vien sen eläinlääkärille arvioitavaksi, tosin eri lääkärille kuin tähän asti. Olen ehkä vainoharhainen mutta haluan toisen lääkärin arvion Wilman tilasta. Tämä nykyinen kun tuntuu olevan kovasti lopetuksen kannalla, ja minä taas en aivan vielä luovuttaisi. Vaikka Wilma on selvästi sairas, se kuitenkin tekee yhä normaalit toimenpiteet; pesee itsensä, nuolee myös Mustia, maistelee heinää ja suolakiveä, tulee jopa ajoittain hiukan loikkimaan.

Haluan siis tietää, onko toinenkin eläinlääkäri lopetuksen kannalla vai onko vielä jotain tehtävissä. Luotan siihen toiseen lääkäriin enemmän siksikin että kyseinen eläinklinikka on erikoistunut pieneläimiin, toisin kuin se jossa tähän asti kävin. No miksi sitten kävin siellä? Siksi etten saanut aikoja muualle. Onneksi nyt sain torstaille. Puhelimeen vastannut eläinhoitaja oli heti sitä mieltä että ehdottomasti ei ihan vielä kannata luovuttaa vaan tosiaan viedä torstaina Wilma sinne tarkistettavaksi ja katsoa sitten asiaa eteenpäin.

Vihoviimeinen keino on laittaa Wilma klinikalle hoitoon, säännölliseen nesteytykseen. Siihen en mielelläni ryhtyisi koska sekin tietysti stressaa eläintä, mutta toisaalta olisi sääli lopettaa "vain" suolistovaivoista kärsivää kania kun muuten se on aivan terve. Ja kun kerran mahdollisuus paranemiseen vielä on eikä Wilman tarvitse edes kestää kipuja... No, nähtäväksi jää miten tässä käy. Nyt en voi muuta kuin lääkitä ja pakkojuottaa sekä -ruokkia Wilmaa. Muuten yritän pysytellä poissa sen luota (mikä tarkoittaa että istun sen vieressä vain joka toinen tunti) sillä tekee niin pahaa katsoa sitä kun ei voi tehdä enempää sen hyväksi :/