Sitä samaa edelleen

Nukuin viitisen tuntia - sitten piti alkaa kirjoittaa. Oli taas pakko jättää jutut viime hetkeen, nyt sain panikoida, ehdinkö ennen deadlinea valmiiks. No ehdin mä sitten ihan hyvinkin, mutta kuvien kanssa tuli ISO onkelma. Mulla oli Irkuissa mukana kaverin (uusi) kamera, jolla siis otin kuvat yhtä lehtijuttua varten. Eilen kun sitten yritin purkaa kuvia koneelle, ei se onnistunut. Muistikortti ei toiminut läppärini lukijassa eikä myöskään kummankaan vanhempani läppärissä eikä edes erillisessä muistikorttilukijassa. Piuha on kaverin kotona Tampereella ja luojan kiitos se oli tänään muutenkin lähdössä sinne. Pitää nyt sitten vaan toivoa että ne saadaan koneelle edes sen piuhan kanssa. Koska jos sekään ei onnistu, niin sitten olen pulassa. Ollut muutenkin viime aikoina ihan tarpeeksi teknisiä ongelmia, joten en nyt vaan jaksaisi tällaista.

Eilen sain palkan, luojan kiitos siitäkin. Sain ihan kivasti rahnaa siihen nähden mitä odotin, eikä siinä onneksi ollut edes kaikkia juttupalkkioita. Tammikuulle siirtyi osa, mutta se on vain hyvä, koska nyt en pääse tuhlaamaan niitä. :) Oon oikeesti ajatellut että alkaisin jo säästää seuraavaa matkaa varten ja toki pitäiskin, kun kerran ilmeisesti jo keväällä ollaan jälleen lähdössä reissaamaan. Suunnitelmissa on tosiaan Irlannin reissu taas, mutta tällä kertaa mennään kiertelemään pitkin maata. Alunperin oli tarkoitus vuokrata auto, mutta nyt alkaa kaverikin myöntyä siihen että mennään bussin kera. Se on kuitenkin halpaa siellä ja siinäkin mielessä parempi vaihtoehto, ettei tarvi miettiä mahdollisia promilleja veressä. :D
Lennotkin vois kai tässä jossain vaiheessa jo varata, kun niitä vielä halvalla saa.

Ei vaan edelleenkään kiinnosta yhtään olla Suomessa. Joulu masentaa, kaikki masentaa. Työtkään eivät nyt nappaa ollenkaan.

Pompin taas aiheesta toiseen ihan surutta... Piti vain sanoa, että jotain hyvääkin on kai tässä haikailussa siihen irkkumieheen. Pidetään nyt kummiskin yhteyttä, joten tuleepahan käytettyä englantia vähäsen. Ennen tota matkaa kun en ollut aikoihin käyttänyt sitä. Nytkin tulee enimmäkseen kirjoitettua, mutta auttaa kai sekin. Pysyy edes hiukan sana hallussa ja silleen. Vaikka toki parempi olis katkaista yhteydet heti - unohtais sen ainakin nopeammin. Mutta kuten jo todettua, en ole koskaan ollut järki-ihmisiä.