Vihdoinkin yksin. Oon ilmeisesti aika hyvin jo tottunut asumaan yksin kun alkoi jo hiukan ahdistaa toisen jatkuva läsnäolo. Vaikka kivaa olikin niin silti. Mutta nyt on rauha maassa taas :)
Eilinen oli hauska päivä, krapulasta huolimatta. Käytiin tosiaan kattomassa Babel ja mä tykkäsin siitä. Oli ehkä Alejandro González Iñárritun paras leffa. Kyllä Amores Perros ja 21 grammaakin olivat hyviä mutta tää osui muhun jotenkin vahvemmin kuin ne.
Leffan jälkeen käytiin kahvilla ja sit joku melkein houkutteli meidät Infernoon mutta saatiin kuitenkin pidettyä itsekurista kiinni =) Lähdettiin sitten kävelemään pitkin öistä Helsinkiä. Käveltiin melkein pari tuntia. Se oli aika kivaa. Ilma oli hyvä ja tuntui jotenkin epätodelliselta. En osaa selittää sitä. Sitten lopulta lähibaarissa nautitun punkkulasillisen kautta päädyttiin kotiin joskus kahden maissa. Juteltiin neljään ja sen jälkeen nukuttiin hyvin. Mahtavaa.
Tänään yritettiin koko päivän ajan lähteä uusintakävelylle mutta ei saatu aikaseks. Tosin ilmakin oli aika kurja. Oltiin sitten vaan ja keskusteltiin henkeviä. Illemmalla käytiin vielä syömässä.
Vanhat tutut ihmiset on hienoimpia asioita mitä voi "omistaa". Ei tarvi selitellä asioita tai omaa toimintaansa kun ne tietää ja tajuaa kaiken. Ihana olla välillä seurassa joka tietää täysin mitä se merkitsee mulle eikä odota mitään sen enempää. Vilpitön välittäminen on aika kaunis asia.
8 kommenttia
Satu
7.1.2007 23:37
Musta tuntuu että Inárritun leffoissa varsinainen juoni ei ole niin keskeisessä asemassa kuin tematiikka ja sen tuottama "oivallus". Oho, menipä syvälliseks :D
Vastaa kommenttiin
elbi
8.1.2007 00:14
ah, gael garcía bernal on ihana. (: samaa mieltä babelista; todellakin Iñárritun paras tekele.
Vastaa kommenttiin
Pietroo
10.1.2007 11:25
Minkä oivalluksen sä sait? Tai mistä sun mielestä siinä leffassa oli kysymys? :)
Vastaa kommenttiin
Satu
10.1.2007 14:37
Aika pitkälti kuoleman (ja eloonjäämisen) tematiikasta, kuten muissakin kyseisen ohjaajan leffoissa. Ja sattuman merkityksestä myös. Ehkä se on yksilöllistä, mutta mulle sen leffat ovat antaneet ihan kivasti ajattelemisen aihetta. Ja tykkään siitä että näissä elokuvissa asiat kerrotaan "paljaasti" mutta saarnaamatta. Sen myönnän, että tulkinnanvaraisia ovat ja varmasti jokainen katsoo näitä hiukan eri tavalla.
Vastaa kommenttiin
ANTON28
10.1.2007 16:39
Amores perros! ei ole sen voittanutta. Täytyykin katsoa uudelleen. Niin moni kerroksinen. Ihminen on peto, laskelmoiva sellainen ja kaikessa älykkyydessään moninkerroin lähempänä petoa kuin koira. Jättämisen, hylkäämisen, petetyksi tulemisen ja pettämisen ja monen muun teema kulkee läpi elokuvan. Huikea ellen sanoisi!!!
Vastaa kommenttiin
Pietroo
10.1.2007 20:33
En kummastakaan aiemmasta muista tarpeeksi viitsiäkseni niitä kommentoida, etenkään sitä mikä pointti se koko trilogiassa voisi olla, paitsi että pidin kaikista. Babelissa mä aloin ajattelemaan itsekkyyttä. Tuntui että kaikki ajatteli omaa napaansa leffassa ja jos lopulta koitti tehdä jotain muiden parhaaksi, niin sekin meni ns. vituralleen ja silti pidettiin henkilöä itsekkäänä.
Nojoo, eihän näissä mitään oikeita vastauksia oo, kait? Jännä kuitenkin miten erilailla kukin niitä katselee. Kiva vertailla :D
Vastaa kommenttiin
Satu
11.1.2007 00:06
Niin on :) Sehän noissa just onkin että jokanen saa niistä vähän eri asioita mitä ajatella. Todella hyviä ja eräällä tavalla virkistäviä leffoja kuitenkin verrattuna "valtavirtaelokuviin".
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:35
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin