Blogi

Kun olet suomesta ja vielä helsinkiläinen niin et saa mistään mitään tukea ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun.

Jos olisi edes Savosta niin joku säätiö tukisi! Sama homma kaikkialla kehä kolmosen ulkopuolella. Hyvä tekosyy olisi myös jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuolta äärettömältä alueelta kotoisin. Mutta ei... eeheei... Suomen-ruotsalaisuudestakin olisi etua. Kaiken maailman svenska pratare tukea saisi. Mutta ei...

Olisipa syntnyt Afrikkaan tai Aasiaan. Vähäosaisia tuetaan ja stipendejä saisi vaikka mihin kouluun! Toki naisenakaan minulla ei olisi mitään saumaa edes päästä lähelle noita stipendejä?!

Tiesittekö muuten, että scholarshippejä ei tarjota suomalaisille laisinkaan Australiassa? Ja syyhän on ilmiselvä: Kun valtio jo tukee suomalaisia! SIIS VOI JUMAL...!

Sitten vielä alan valinta: opiskelisi edes jotain mediaseksikästä taidealaa, kuumaakin kuumempaa businesta, modernia filosofiaa, allopaattisen lääketieteen teräksen lujaa bio-geenimanipulaatio-sontaa tai ihQa tekniikkaa teknillisessä korkeakoulussa niin olisi Microsoft, Nokia, Duadedicum ja Pfizer (you name it!) polvillaan edessäsi tarjosamassa tuhansia opiskeluihin!

Paljas jalkainen stadilainen ja suomalainen nainen: Niin kai sitä on sitten niin helvatan rikas ja "onnekas" syntyessään tänne?!

Ainoastaan tuo, ah, aina niin antelias KELA on ainut tulosi lähde raa-an työn lisäksi.

Ai niin se tuloraja... Voi ****U!

Ainoa vaihtoehto tälle tytölle on siirtää koko tutkintoni loppu suoritus ulkomaille, jos haluan sitä kansainvälistä "vaihtokokemusta". Sillä silloin UK myöntää lainan lukukausimaksuihin ja KELA edelleen tarjoaa opintotukea (lue hippusia ja valtion takaamaa lainaa).

Sitten valmistunkin maisterin paperit kädessäni.. HA!

Kai sitä voisi vielä hakea jotain lukivamma tukea dysleksia lausunnoillaan?

Ai niin... yhteiskuntaa ja vähempiosaisia OIKEASTI auttavat yritykset/yhteisöt/säätiöt ovat usein aika broke.

Oma vika kun valitsin holistisen alan, jolla yritykset eivät voi tehdä rahaa ihmisten kustannuksella..

Kai sitä on pakko perustaa puolue ja haastaa Suomen Valtio rasimista ja syrjinnästä oikeuteen? Voinko ottaa Amnestyyn yhteyttä ja vedota ihmisoikeuksien rikkomiseen? Maailman yliopistot syrjivät suomalaisia ja Suomi syrjii helsinkiläisiä?

Siellä seison. Lampun kirkkaudessa. Vapisten ja täristen. Punapäinen naurava nainen kehotti kasvomaskinsa alta menemään tuolille...

Ne olivat elämäni kauheimmat 7min.

-----

Miten voi aikuinen ihminen pelätä yhtä hammastarkastusta niin paljon?! Hammaslääkäreissä leijuva hajuhan on jo kauhea, mutta hei haloo...

kroppa alkoi reagoimaan 3h ennen tarkastusta: Sormet kylmät, nenä kylmä... puolituntia siitä sydän hakkaa ja hermostuttaa. Siihen päälle käsien vapina...

Koko homma oli ohi hetkessä ja hampaat hyvässä kunnossa, mutta vapisin sitten sen jälkeenkin hetken aikaa.

Ei luoja...

*hakkaa päätänsä pöytää vasten*

--------

Sain muuten hoidettua asioitani parempaan päin. Paperihommia ja saliselvittelyäkin.

Paras sali ikinä ja mahtavimmat personal trainerit. Aina pääsee diiliin, kun en 10krt kerkeä käyttämään ennen lähtöäni mualmalle. (Ja siis MINÄHÄN LÄHDEN! Halusi ne minut sinne tai ei! Mielellään vielä lontoo, mutta pommitan kaikkia kohdevaihtoehtoja häikäilemättömästi..)

Huomenna vierailu Cimo:n ja British Counsil:n.

-------

Huono uutinen on vain se, että taas on sekoiltu palkkalistojen kanssa ja kunnon palkan, joka tuntuu, saan vasta kuukauden päästä! Siihen asti syön kynsiäni. Oi elämä...

Kai se on pakko mennä kerjäämään ja raapimaan ovia? "Sponsoroikaa opiskelijaa". Täytyy taas markkinoida palveluitaan:

"Koira hoidon tarpeessa?"
"Lapsia kaitsettavana?"
"Tomukerros jo läpipääsemätön?"
"Entä särkeekö niskaa/kivistääkö hartioita?"
"Onko elämäsi liian helppoa ja rutinoitunutta?"

No hätä! Minä olen vastaus kaikkeen!

-------------

Salitreeni on parasta hyvässä seurassa: <3 my kämppi!

Mikä syksyssä ja pimeydessä vetää fiiliksen taas ihan maahan?

Viime viikolla oli lähdettävä kesken koulupäivän makaamaan vain peiton alle ja viikonloppu, sekä maanantai vietetty tutisevin ottein ihan kotona.

Stressiä liiaksikin.

Koulussa on jo riittämiin, mutta siinä vaiheessa, kun ollaan ystävän äidin menehtyessä tukena ja seuraavallakin viikolla joku vuodattaa oloaan sinulle niin minkä teet? Töissäkään ei sen helpompaa ole sillä kuppi kallistuu hetkittäin ties mihin suuntaan...Mistä annat ellet itsestäsi? Ja sukulaiset? Jos minusta ei kuulu, se ei tarkoita että olen joutunut TAAS pulaan tai hommannut miehen tai pamahtanut paksuksi... Luoja. mikä niitä sukulaisia vaivaa?

Jos edes olisi aikaa miehiin, mutta ei näy ei kuulu ja paikat alkaa olla sellaisessa seitissä ja neitsyys kohta 100% takaisin.. Mutta enpähän tuhlaa itseäni turhiin miehiin.

Tiedän arvoni! HAH!

RELOAD kiitos!

Mutta kyllä tämä tästä. Vaatii neuvottelutaitoja laittaa asioita aikajärjestykseen ja ottaa myös itsellensä hetkittäin aikaa.

Nyt voisin vain keskittyä itseeni ja jättää budjetti syistäkin vapaa-ajan nautiskelun pois. Koulumaksu englantiin tätä myötä tulossa. Ketut vaihto-ohjelmiin pääsee! Hakemuksista mtn hyötyä! Olisi vain alunperin pitänyt "atomipommittaa" mahdollisia vaihtokouluja ja maksaa itse viulut. Kohteliaana ja kärsivällisenä ei aina saa aikaan haluamaansa tulosta. Siksi olenkin iloinen pimeästä puolestani....

Tai kuka tietää mitä seuraavan kuukauden aikana tapahtuu?

Treeniä, hyvä ruokavalio ja ystäviä/sukulaisia siis!

*Maireasti vihreillä suupielillä hymyillen naatiskelee spiruliina+msm appelsiinimehuaan*
--------

Kukaan muuten katsonut yleAreenasta "netsyys kaupan"- dokumenttia?

Hyvin kuvaa nykyaikaista asennetta. Kun millään ei ole enään mitään väliä.

Rahan takia tehdään mitä vain! Mikäs sen parempi tulevaisuuden haave kuin tulla kuuluisaksi ja rikkaaksi nopeasti! Parempi vain jos ilman työtä ja koulutusta, sillä nehän vasta turhuutta onkin...

Arvostaako kukaan enään itseään? Omaa kehoaan? Omaa egoaan? Omaa kunniaansa?

Suosittelen!