KHa khaaa!!!

Lopulta hetken hiljaisuus tyhjentää ajatustensa malja ruudulle.

Ihmiset. nämä oudot kahdella jalalla kävelevät otukset edelleen ihmetyttävät, vihastuttavat, ihastuttavat ja kauhistuttavat ja ja...

Joka tapauksessa. esimerkki ihmisten osallistumisesta kasnsainväliseen viikkoomme ja tutustuminen ranskalaisiin vaihtareihin joita yhteensä on n. 11 kpl. Osallistuminen 0.001%. HOooray!!!

Toisaalta on ihan ymmärrettävää, että omakin elämä löytyy ja toiminta on pääasiallisesti vapaaehtoista. Mutta esim suurin osa omalta luokaltani: Ei näy/ ei kuulu.

Perusteluista esimerkki: "No kun ymmärsin, että täällä ei tarvii olla ja ja ja...."

Kuinka tosissanne olette alanne suhteen? Haluatteko tietää toisenlaisesta katsontakannasta ongelmaan? Kiinnostaako teitä lainkaan muiden kollegoiden kokemus/tietämys?

*Ärisee ja purisee itsekseen pörhistäen kaikki sulkansa kirjaston työtuolilla*

Mutta tämä on itseasiassa hyvin tyypillistä ihmisille: Ajattelemattomuus, moniulotteisuuden puuttuminen ja omaan napaan katsominen. (Maailmahan edelleen pyörii siinä maailmankaikkeuden ympärillä n. 30cm etäisyydellä ympärilläsi...)

Miksi siis valitan?

Kun TURHAUTTAA NIIN STNA:sti!

Turhauttaa yritykset näyttää ihmisille muitakin katsontakantoja. Turhauttaa motivoiminen/innostaminen. Turhauttaa turha työ valistamisen eteen. Turhauttaa työnmäärä. Turhauttaa ajatus siitä, ettei kenelläkään maailmassa ole asioihin samaa katsontakantaa. Turhauttaa jälleen ottaa asenne "Ei se mtn, homma on hallussa täälläkin...I'M A SUPERWOMAN!". Turhauttaa vaan kaikki tuo välinpitämättömyys.

Olen tottunut tähän. Siksi otankin löysin rantein ja vain nauran muiden reaktioille. En yritä pakottaa ketään osallistumaan. Jokaisen oma valinta. Itsehän omasta maailmastasi päätät ja jos pyhität sen itsellesi pyhässä napa-keskeisessä-maailmassasi. Mitäs kettua se minua liikuttaa?

Reaktio aikaisemmin mainitsemaltani pariskunnalta, jotka ovat hoitamassa kanssani houstaamista osoittaa turhautumisen määrän ihmisiltä, jotka eivät ole tottuneet näkemään/kohtaamaan ihmisten itsekeskeisyyttä ja omaan niskaan kaatuvaa työtaakkaa. Eeva tuohtui vanhemman luokan Leksin reaktiosta Eevan pyyntöön osallistumisesta. Ongelma on siinä, että:

A: Leksi on mies ja totta kai tyypillisenä reaktiona heittää asiasta hiukan läppää/kohauttaa olkiaan. (Tyypillistä tapauksille, joilla se on eräänlainen suojareaktio; Huumori, mutta oh boy: I can see inside you and understand more than you may think I understand.. Ihmisiä seuraamalla oppii herkistymään ja näkemään pintaa syvemmälle. Kokemukset kasvattavat taitoa ja silmät ovatkin vasta varsin herkullinen paljastumisen paikka. Nami nami.). Leksi on mitä mainioin tyyppi. Ei sellainen häiritsevän särisevä kuin välillä päähän ottava tyttö vaan aikas mukava nk. "kuvaltaan" (Kyllä. Näen ihmiset kuvina). Kuitenkin pintaa syvemmällä huomaa eräänlaisen lukituksen, joka vuotaa saumoistaan. Tyyppi päästää lähelle tiettyyn pisteeseen asti ja vuotokohdat kyllä näkee jos on yhtään herkempi tulkitsemaan ihmisiä. Sellaisia kokemuksia taustalla, jotka tuon suoja ovat aiheuttaneet. Kundi parka.

B Eeva on nainen stressin alla ja lukee totta kai nuo heitot loukkaavana. Ei ole tottunut näkemään sitä/tottunut ymmärtäväisempiin reaktioihin.

Itse päätin olla suuttumatta. Tai siis voin myöntää olevani harmissani ja totaalisen vittuuntunut, mutta olen todellakin tottunut tähän. Siksi parempi asenne: No mitäs vittua? Hoidetaan homma ja nautitaan ajasta. sillä ainakin saa sellaisia kokemuksia mitä muilla ei ole!

Kiitokset muuten yhdelle vanhemmasta luokasta kanssa. Aina niin ihanan symppis Nalle. Osallistui avantouinti ja saunarundiin. Mainiota, mainiota.

Mutta takaisin kukkakruukkuun.

Tiedättehän kommunikoinnin? Kysymykseen vastaaminen on joillekkin varsin vaikeaa! "Kyllä tai ei? Tuntuuko, että osun oikeaan segmenttiin? Ei kai tunnu huonolta? Teenkö mielestäsi tekniikan oikein? Voisko välissä testata sullakin?"

Vihaan jos en saa vastauta vaan jonkin epämääräisen tuhnutukselta tuntuvan olkienkohautuksen ja ihme mutinaa tai ah: Kaikkien vastausten äiti: "Ihan sama" tai "En mä tiedä".

Vastatkaa prkl! Ainakin ranskalaisilta ja muilta ulkomaalaisilta yleisesti on saannut nopeammin vastauksen kuin... noh. Ei tästä enempää.

Kyllä: Olen varsin impulssiivinen ihminen ja puhun suoraan päin pläsiä ja teen päätökset nopeasti. Minusta siinä ei ole mtn vikaa ja se helpottaa asioita varsin paljon. Ole avoin, ajattele positiivisesti ja joskus on vain hyvä panna asiat käytäntöön kuin miettiä lopputulosta seuraavat 100 vuotta kunnes tilaisuus on ohi...
----------

Positiivisempiin aiheisiin.

Tuntuu, että minua kuunnellaan eri tavalla kun puhun englantia. Jopa koen arvostuista englantiani kohtaan. Yksi tokaisi, että minua on helpomi seurata kun puhun englantia. Jee! Walking dictionary! Sen takia fiilistelen, että koska olen nk. "ilotulitusraketti" ongelmakseni muodostuu usein se, että koska olen näkyvillä ihmiset hermostuvat puheeseeni nopeammin (Ryhmä keskustelu) vaikka tilastollisesti puhun muita monta lausetta vähemmän.

Ja vihdoinkin kiitosta. Arvostan kiitosten saamista ja antamista.

Tämä pariskunta kiitti minua maanantaina siitä, että otin oppaan roolin ja aloin hieman johtamaan tilanteita. He tokaisivat etteivät itse tunne oloansa kuin kalaksi vedessä näyttämöllä ja asiat saivat vauhtia kun lähdin johtamaan porukoita/huutelemaan englanniksi ja kommunikoimaan kaikkien kanssa.

Kiitoksia kaikille.
--------

Ranskalaiset tytöt ovat mitä mahtavampaa seuraa.

On jo käyty viinilasillisen ja aperatiivien äärellä syviä keskusteluita miehistä/naisista/suhteista ja koulutuksesta, sekä yleisesti kikateltu kokemuksille.

Mahtavaa, että kyseisillä tytöillä on samanmoisia kokemuksia ja ajatuksi koulutuksesta+suhteesta.

Lauralla on myös menneisyydessään, eksä joka ei tajunnut tarvetta koulutukselle ja oli valmis perheen perustamiseen etc. Tyhphenallä taas tällä hetkellä on ukko, joka puhuu naimisiin menosta ja lapsista jne.

Yhteistä meille oli:

1. Tahto pitää kiinni itsenäisyydestä, ettei ole miehen elätettävänä ja siten riippuvainen ukosta.

2. Koulutus on meille kaikille tärkeä ja itsensä toteuttaminen.

3. Vaikka parisuhteessa olisikin, ei sen tule olla vain me-pronominillä kyllästettyä elämää. On ymmärrettävä pitää kiinni myös omasta elämästä/harrastuksista ja ajasta.

4. Lapset kuvaan sitten kun talous on suht koht tasapainossa ja toinen on valmistunut/mielummin molemmat ovat valmistuneet koulusta.

Puhuimme myös omituisesta mustasukkaisuudesta ja katellisuudesta, kuinka naiset, varsinkin naiset mustamaalaavat toisiaan ja ovat nk. susia toisillensa. Kundeja on helpompi ymmärtää ja heidän kanssaan on helpompi viettää aikaa. Yleensä puhuvat suorempaan.

Aivan mahtavia tapauksia.

Yksi toisessa paikassa majoittunut tyttö on mitä mainioin! Hullu tapaus: Piiitkä lista asioita joita hänen tulee tehdä (Sauna, avantouinti, ruokakokeilut, viina..) ja monta kohtaa ollaankin saatu ruksittua!

Menneinä päivinä on huonoa läppää lentänyt puolelta toiselle, mm. lokit ovat kansainvälisiä, joten totta kai kuvaan kuuluu lokkiäänellä huutamista täydessä dösässä taikka sijainnin tiedustelua/toisen etsimistä kyseisellä äänellä.

Ja ranskalaiset kundit. Ha haa... Mielenkiintoisi tapauksia.

eilen mm. avannolla olivat ilkosillaan vain sukka yllänsä...

Aivan mahtavia tyyppejä kaikki!

Kutsu Ranskaa ja Nantesiin on jo tullut.

Huomenna joudun jo jättämään opiskelijat taakseni ja siirtymään risteilylle ruotsiin, mutta edessä vielä ilta musiikin, hyvän seuran, viinin/viinan/liköörin ja mahdolisesti clubittelun merkeissä.

I like like it.... *peban sheikkaamista ja jammailua tuolilla*

BTW: Todella kummallista unta viime yönä. Joku vaatimalla vaati sekaisin englannilla ja suomella tietää, että kai minulla on ehkäisy. "Kai sulla on se tulppa siellä? Ihan varmasti on? Jumalauta kai sulla on se juttu? TÄH? Kerro nyt!!!"

Kummallisia unia...