Kikkelis kokkelis again

Tentti ohi ja viikonloppu edessä! Tietysti töiden parissa, mutta kuitenkin...

Pakko myöntää, että herkkä olotila + tenttijännitys on muten aikas mielenkiintoinen coktail! Pari kertaa melkein menin lukkoon, mutta suhteellisen looginen olin. 1. käytännön kokeessa unohdin vain tehdä sen tarvittavan ja lisäsin pari lisä tekijää, koska nämä olivat ystäväni selässä. En siis hoitanut asiaa, mitä pyydettiin. 2. meni jo paremmin, vaikka pari nimeä oli hukassa ja tekniikan nopea liike vielä hakusessa: kroppa mukaan! ei vain käsillä!

Täytyisi aina siis muistaa se, että: Vastaa siihen mitä kysytään! Tee se mitä pyydetään! ÄLÄ AJATTELE!!! *kikatusta*

Kuitenkin läpi päästy, mutta pitää edelleen harjoitella vähän kaikkea, niin on hiukan varmempi.

--------------------------

Sitten muihin aiheisiin.

Lempi aiheitani jälleen kerran olen pohdiskellut ja nyt nostankin ne ihmiset esille, jotka kysyvät aina ensin muiden mielipidettä ennen kuin omansa tuovat esille. Siis vaikka järkeä olisikin ajatella itsenäisesti, on opittu laumakäyttäymiseen.

Kaikki vaatteista, harrastuksista ja toisesta puoliskosta on kysyttävä ensin muilta. Hei mitä järkeä kysyä: "Hei eiks toi ookkin aikas kauniskin ilman meikkiä/komea hikisenäkin" kun itse tietää jo oman mieltymyksensä?!

Mikä hitto ihmisiä vaivaa, kun ei omaan makuunsa voi luottaa?!

Eri asia jos kysyy: "Mitäs mieltä oot tosta blondista?" niin toinenkin ilmaisee oman näkemyksensä sen sijaan, että hakee kysymyksellänsä mieltymyksellensä hyväksyntää!

Mieltymyksistä voi aina väitellä ja jokaisella on omansa: Mutta herran jumala luottakaa omiin mieltymyksiinne! Mitäs kettua se sinun mieltymyksiisi vaikuttaa, jos toinen ei ole ihan samoilla linjoilla?

Totta kai on kuunneltava lähipiirinsä mielipiteitä mahdollisesta toisesta puoliskosta. He näkevät tämän yksilön ilman vaaleanpunaisia laseja. (Jos olisinkin kuunnellut muita välillä, en olisi niin sydämmestäni arpeutunut)

Mutta herran jumala! luottakaa ihmiset oikeasti itseenne!!

Ei tarvitse olla Tuksu kopio ollakseen wannabe julkkis, käyttää samoja värejä kuin kaveri, harrastaa samoja asioita ollakseen hyväksytty tai tapailla saman tyyppisiä muijia/kundia kuin kaverit.

Elämähän on sinua varten ja onko se oikeasti rehellistä itselle ja nautittavaa elämää, jos miellyttää vain muita omalla kustannuksellaan?

Itse rakastan erillaisuutta ja sitä, että ihmiset tuovat oman persoonansa esille, mutta ääripäät... siis välttäkää ääripäitä. Mikään ei muiden miellyttämisen ohella ole niin kauheata kuin eläminen "erillaisena, uniikkina minänä", vaikka totuus on että kapinoi yhteiskuntaa vastaan jälleen oman itsensä hinnalla.

Löytäkää itsenne!