Kikkelis kokkelis jne.

Mahtava fiilis nousta aamulla hiukset joka ilmansuuntaan sojottaen ja lähteä samantien tukikohtaani nro. 2.

Täällä sitten aamupalaksi jauhelihakeittoa ja kotifiilistelyä. On tuo vanhempien (ties kuinka paljon maksava) sänky paljon mukavempi kuin omani ja jälleen: Ihana hiljaisuus!

Tässä uusi lisäys listaani "Kun kasvan isoksi..."

-En todellakaan asu kaupungin vuokra-asunnossa vaan omistan ihan ihka oman asunnon. Tai jos näin ei pääsee käymään asun idässä, maunulassa, käpylässä jne. paikoissa joissa ei hengaie suurimmat nisti kommuunit.

Eilisestä pakko tuulettaa, että onnistunut maanantai!

Aamu päivä jumittamista ja illaksi hohtokeilaamaan liikunnanohjaaja porukalla. Teki nannaa heittää hulvatonta huumoria ja levotonta läppää. Saimme taas ääneikkämpien maineen Lauran kanssa.

"Näytä mistä se kana pissii!!"
"Heitä se äläkä mamoile!"
"Juuh mä otan kiinni takaa..."
"Pekka ei ookkaan mitään B ryhmää..."
"Pekka on treenannut täällä koko vklp tätä tilaisuutta varten, että voi näyttää tytöille stna...."

Totta kai keilailuun kuuluu sitten uskomattomat tuuletustanssit jne.

Onneksi sain Lauran houkuteltua katsomaan kanssani Aussibaariin Manu-Arsenal matsia.

Ensin Mäkkäriin hotkaisemaan burgerit. Luojan kiitos pääsimme erään kundin pöytään, sillä steissin asemalta asti yksi kundi lähti seuraamaan "Hey baby girl...", "Looking fine.." ja pääsimme istumaan sitten raavaan tosi äijän viereen niin kummasti kaikkosi kaveri läheltä. Tätä enne kysäisimme eräältä 6h pöydän ääressä istuvalta naikkoselta, josko pöytään mahtuisi istumaan ja vastaus oli kuivan "minulla on luuta perseessä"- oloiselta. Ei ole tilaa!!

Voi kundi parka kun pääsi kuuntelemaan sitten kahden nuoren naikkosen jutusteluja miehistä jne. Ei tyyppi syönnyt, juonut edes limua vaan todellakin kuunteli välillä hieman hymyillen ja naureskellen itsekseen. Ties josko sai vinkkejä naisten kanssa asioimiseen.

Varoituksen sana kaikille tytöille Helsingissä. Kyllä. Ne parveilevat iltaisin mäkissä, kaduilla jne. Rauhaa ei saa, ellei joku miespuolinen ole vierelläsi.

Jutustelu jatkui samankaltaisena aina aussibaarissakin ja suhdeasioita sitten käsittelimme. Kyllähän lopulta selvisi Laurankin kummallisen tiukka syksy ja omituinen asenne. Suhde lopulta päättyi kundin juopottelun takia. Elämää alkoholistin kanssa jepa jee..

Pääsin todistamaan toista selviytymisen muotoa. "Uutta kehiin ja heti!!" Laura lähti shoppailemaan, bilettämään naatiskelemaan, jottei tarvitsisi jäädä asiaa yksin pureskelemaan. Toki hän myönsi ettei eksästään ollut puhunut eron jälkeen kenenkään kanssa niin paljoa kuin eilen matsia katsellessa.

Aussibaarin pojille muuten iso kiitos! Mahtava baari, mahtava meno ja vielä mahtavammat työntekijät. Pitivät huolen ettei matsi-iltaamme häiritty. Yksi juppokundi samantien ohjattiin pöytämme lähettyviltä pois ja pahoittelivat kundin puolesta hänen käytöstään. Tätä ei todellakaan monessa suomalaisessa baarissa tehdä!! Aivan ihana paikka.

Itseänikin tuo keskustelu ja ihmettely joskus pinnallisellakin asenteella helpotti ja selvitti päätäni.

Nyt ymmärrän miksi oikeastaan nk. pakenin paikalta perjantai-illan lopulla.

Viimeisin suhteeni lähti käyntiin viime joulukuussa ja kundi vakuutteli, että entinen suhde mennyt ja kuopattu jo reilu kuukausi sitten. Mikä selittää heidän jatkuvan soittelun, tuon kundin eksän minua kohtaan alkaneen stalkkeroinnin (Kyllä. Tyttö seurasi minua paikasta toiseen...)?...

Suhdetta ei todellakaan oltu vielä täysin kuopattu.

Tuo suhdehan päättyi osaltani huhtikuussa siihen lopulta siihen, että erään illan lopuksi kundi tarttui minua rinnuksista kiinni johon vastasin kylmästi: "Lyö. Lyö niin kovaa kun tuntuu. Antaa mennä vaan.." ja kundihan sitten lopulta tuhosi mm. tietokoneeni, osan huonekaluista etc. Ja minuunhan ei kosketa.

Toisaalta en usko tuon kundin ongelmien juontavan viimeisen suhteen loppumisen epäselvyydestä vaan tekijöitä on monia. Kundilta meni käsistä asiat kun hänen kaverinsa pääsi linnasta ja pään selvänä pitäminen tuotti vaikeuksia jne..

Mutta anyway. En todellakaan halua kenenkään ukon eksän vihaa/vainoamista ylleni. Sen verran kananlihalle nostattavaa oli postiluukun kolahdukset ja tumma hahmo tuijottamassa ikkunaani...

Lallati laa.

Mutta en usko tuon hunksin osalta ihan noin käyvän, mutta silti pidän hieman jarrua ja katson ajan kanssa mitä tulee.

Vaikka kuinka kasvaisi erilleen niin kyllä se toinen osapuoli vaan jättää jälkensä ja takaisin jaloille pääsemiseen menee aikaa.

Siksi hieman tuon hunksin tunnustus siitä, että mahtavaa yötämme edeltävänä päivänä hän oli oikeasti vasta eronnut aiheutti pienen shokin ja omituisen jälkireaktion.

Mutta se että kundi kertoi asian. kertoo, että kaveri on mitä todennäköisemmin toista maata kuin eksäni.

Siis mahdollisuus vakavampaankin/ei niin vakavaan suhteeseen on ja säilyy.

En usko, että vaadin liikaa kun pyydän, että tyyppi joka vieressäni herää ei edelleen toivo eksänsä olevan paikallani vaan viettää kanssani aikaa sen takia, että minä olen juuri minä, eikä siksi, että vain joku olisi vieressä.

Mutta toisaalta: Koska voi olla kenestäkään täysin varma, että viettää kanssasi aikaa sinun takiasi? Joillakin voi olla viimeisestä suhteesta 100-vuotta, eivätkä he edelleenkään ole päässeet yli.