My house is little and pink but...

Antakaas kun kuvailen mun juhlavaa yksiötäni.

Mun buduaariin/ opintokeskukseen/ olohuoneeseen/ makuuhuoneeseen/ ruokasaliin/kuntosaliin/
mahtuu iiisooo sänky, 2 istuttva sohva, mediakeskus, kirjahylly, TV-taso ja taiteilija corner, jossa mun tauluni valtaavat alaa. Fudis kamat on heitetty näin kesän katseen alla parvekkeelle ja mun selectin palloni lörppää tyhjyyttään. Eka en koulun ja työkiireiden takia oo päässyt pelaamaan nyt polven takia.

Whittu.

Seinät on vuorattu taiteellisilla ja ei niin taiteellisilla julisteilla. (mm. Leonardo Da Vinchin "anatomia", Kaj Stenvallin "jälkihehku"...)

Ja sitten joka kodissa on oltava oma unisiepparinsa!!! Ainakin mun uneni tyyntyi hiukan kun tuo sieppari on seinällä. Mutta mun uneni ovatkin poikkeuksia ja varsin hämäriä.

Tästä asunnosta löytyy myös keittiö, joka kulkee nimikkeellä "keittokomero". Tuohon "keittokomerooni" mahtuu pieni keittiönpöytä 2:lla tuolilla ja kirkkaan pinkki matto.

ja rapun ovi avautuu sitten ihan ETEISEEN! (kylläkin vain muutaman neliön kokoinen...) mutta heiii... eteinen!!

Vessa/kph mahtuu pyörimään kädet levällään. Sekin on suhteellista.

Kotini tekstiilit ovat värikkäitä kuitenkin AINA sointuvat toisiinsa.

Loppujen lopuksi olen ylpeä asunnostani. Sillä se kertoo minusta jos mikä.

Haittapuoli on se että kotona en pysty kulkemaan kepeillä, lyön jäseniäni ja päätäni jatkuvasti seiniin/kaappeihin/mihin vaan... Mutta se ei johdu koostani millään lailla. Luulisi litlle ladyn sujauttuvan hyvin joka raosta jne. (tissit ja perse ottaa kiinni!! XD)

Mutta totuus on ihan se, että löytyy turhan iso ego tähän kämppään...

Khih hii...