Parempaa huomista.

Miten päivät voivatkaan olla niin erillaisia toisistaan?

Eilinen ravaamista suossa:

Valmentaminen sujui vielä hyvin, mutta kun illan jälleen vietti myymälähommissa oli takuuvarma yksisarvisuus luotu.

Olenko väärässä kun väitän ettei eilen ollut täysikuuta? Eihän nyt the real middsommare voi niin paljoa ihmisiin vaikuttaa?! Senähulluja! Sen verran eksoottisia tapauksia sain hoidella, että päivän päätyttyä teki mieleni kääriytyä vällyjen väliin nyyhkyttämään ja säälimään itseään.

Mutta joka tapauksessa hoidin kaikki asiat kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. HA!

Toki haavojen nuolemiseen tarvittiin hetken meditaatiota, suihkuttelua ja jumittamista.

Tänään sitten aurinko paistoi jo monelta taholta. Kirjaimellisen auringon lisäksi valmentaminen aamulla sai hymyn huulille, vaikkakin vielä viime iltana mietti ettei jaksaisi valmentaa seuraavana aamuna.

Paljon saatiin aikaan ja lahjuksia sateli.

Aivan ihana pikku myy peltirasia, jossa kaksi muumi käsipyyhettä sisällä päävalmentajilta kesäterveisiä toivotellen.

Sitten kortti, jossa kaikkien valmennettavien nimet ja sponsorirahaa. Tarpeeseen tuli! Paljon halauksia ja hymyjä.

Tämä tyttöhän oli melkein kyynel silmäkulmassa kesää toivotellessa. Oikein tunteelliseksi sitä rupesi..

Kaikesta siitä ajasta minkä uhrasi, ymmärryksestä ja samaistumisesta saa kyllä palkkansa. (Auttaessa venyttely pulmissa, lihasjumeissa, muisttuttaessa levon ja ruokailun merkityksestä. Menettäessä hermonsa valmennettavien keskittymisen puuttuessa kokonaan tai selvittäessä nahinoita..*huokaus*)

Aivan ihanaa!

Kyllä jokaisessa pilvessä on se hopeinen reunus. Joskus se pilvi vaan tuppaa olemaan l-a-a-j-a...

----
Kipinä heräsi taas urheilun piirissä. Niin itse tekemisessa kuin valmennuksessakin. Ammatillinen suuntautuminen kehittyy hiljalleen ja urheilijoihin sitä tahtoo erikoistua.

Tämä tarkoittaa jälleen kirjojen halaamista ja ajottaista erakoitumisen meininkiä, sekä treenaamista, mutta parempi, ettei tuhlaa aikaansa vääriin miehiin ja liialliseen bilettämiseen? Eli tiedossa kofeiininkatkuista vainoharhailua ja tiedon ylikuormituksia?
--------

Kohtasin muuten kauhian kriisin. Koko sama, mutta painoa tullut sitten enemmän. Jospa vaikka keskittyisi siihen rasvan polttamiseen, eikä lihasten kasvuun?..

Mutta naisellisuus tuntuu katoavan painon kasvaessa. Kaiken maailman keijukaismaiset tytöt hokevat olevansa suuria, kun painavat yli 50 kilon, joka suunnilleen on vasta alaraajojeni osuus...

Identiteetti kriisi, mutta eiköhän se taas parin viikon kuluttua ole taas hoidettu.

Helvatan hormonit!
-------

Siis risteily reissuhan oli varsin mielenkiintoinen.

Toinen iltahan sitten olikin taas "pisteet kotiin"- meiningillä höystetty ja hyttimme sinkuthan sitten villiintyivät.

Olen itse anteeksi pyynnön velkaa yläpunkassa "nukkuneelle" ystävälleni..

Mutta muistoista muutamalla lauseella:

-Tanssimista. Paljon tanssimista.
-Mielettömät Tapakset ja mieletön salaatti.
-Mahtava kävelyreissu sateessa.
-Hulvatonta seuraa.
-Ystäväni vilkutteli sitten DJ:n kopista mahtavalla ilmeellä..
-Itsensä uittamista.

Joka tapauksessa risteilyt kyllä pannaan vähäksi aikaa. Liika on liikaa!