Sitä saa mitä tilaa

Intuutio on mitä erikoisin.

Tänä aamuna säpsähdin hereille kymmenen maissa ja aloin panikoimaan, etten vain myöhästyisi töistä. Olin juuri ulostautumassa vällyjen välistä, kun mieleeni pompahti varsin vieraaksi muodostunut sana: "VAPAA PÄIVÄ".

Takaisin sänkyyn ja kyljen kääntäminen maustettuna unisella inahduksella.

Tunnin sisään viesti pamahti luuriin ja kukas muukaan siellä, kuin maailman paras pomo. Kyseli töihin.

Tässä vaiheessa revähdin hillittömään kikatukseen ja tapojeni vastaisesti kieltäydyin työtarjouksesta. (Vaikka raha on aina tarpeeseen...Kuvitelkaa: Tuplapalkka!!!)

Lauantai oli muuten mitä parhain päivä. Vaikka lyöty fiilis valelikin suolaa haavoihin, niin mieliala oli silti suht korkea.

Tapani mukaan kohautin olkapäitäni ja totesin, ettei se aina ole niin justiinsa. Paras viinihän syntyy ajan kanssa. Olen siis edelleen koulussa vielä kymmenen vuoden päästä?

*Nostaa toista kulmakarvaa ja mutristaa suutaan mielikuvalle itsestään vastaanottamassa eläkeiässä todistuksia ja ruusuja*

Lauantai siis meni siivillä ja huumoria viljeltäessä. Voin sanoa, että eilen tosiaan olin oma itseni ilman mitään hillintää.

Kun saa hymyn muiden kasvoille, hymyilee itsekkin. Oli mahtavaa palvella asiakkaita ja heittää mielenkiintoiseksi luokiteltavaa huumoria:

1. "Siis teillehän mä myyn mitä vaan..."

2. Tilannekomiikkaa:
Asiakas: Saako täällä tinkiä?..
Minä: Ei saa.
Asiakas Saapas!
Minä: Eipäs saa.
Asiakas: Saapas!
Minä: No SANDAALI!!!

Töistä päästyä itsensä valmiiksi laittamista ja tyttöjen luo. Oli mahtavaa vaan höpötellä ja kikatella, sekä sanoa juuri se mitä mieleen tuli.

Paljon keksustelua ja mahtava fiilis.

Sain sitten uuden arvonimen: Madam, sillä täti opettaa...

Parin nuoremman kaverin kanssa juttelin syvällisiä ja kokemuksista. Käskinkin tyttöjä kävelemään pää pystyssä, laitoin toisen hiukset ja meikkailinkin hiukan. Unohtamatta vinkkejä miesten pokaamiseen ja oikeaan asenteeseen.

Mitään ei saa jos ei nää työtä sen eteen ja parempi tarttua tilaisuuteen heti kuin katua vielä kymmenienkin vuosien päästä.

"Itseluottamusta pelii! Se on ihan varma, että aina saa siipeensä kuitenkin niin ei se ole niin justiinsa. Turha pelätä itsensä nolaamista tai aina harmitella muiden mielipiteistä jne. Parempi olla ylpeästi se mitä oikeasti on!"

Kaveri oli baarin lähtiessä sitten hannaamassa ja minähän en voinnut olla päästämättä mitään suustani. Korostin kuinka mahtava tyyppi on ja älä nyt bebe ota henkilökohtaisesti mutta... jumaleison tällä kertaa et todellakaan TAAS feidaa baariin menoa!

Yksi kavereistä läiskäsi ylä femmat ja tokaisi vielä alhaalla, että ei tiedä mitä tein ja miten onnistuin, mutta aivan mahtavaa kun hannaaja päätti sitten lähteä naureskellen mukaan.

Oli mahtavaa tanssia ja vaan fiilistellä. Haistella tunnelmaa ja hukuttaa itsensä hetkeksi musiikkiin, sekä dansata huolet pois.

Kiperä tilanne tuli ulkomaalaisen kundin kanssa.

Suomalainen nainenhan on roskaa jolle voi sanoa mitä vain? Minähän jälleen ärähdin asenteella; "Mulle ei vittuilla".

Kundit levittäytyivät tanssilattialla ja annoin pari kyynärpää töytäisyä merkiksi siitä, etten nauti itseni hinkkaamisesta muita vasten. Tämän jälkeen pari siitä porukasta lähti tönimään meitä ja sanoinkin kolmella kielellä et hei sori, mut nyt lopettakaa. Tässä vaiheessa yksi porukasta haistatti vittuja ja muutenkin solvasi ties miten. Minähän maksoin samalla mitalla takaisin ja tämä kundi yritti sitten isotella tuojottamalla pahalla silmällä ja kukkoilemalla rinta rottingilla kasvojeni edessä.

Voi luoja...

Tietystihän minä otin valmiusasennon ja haistattelin takaisin, että jumalauta kun sussa o munaa kun alat naiselle haastamaan riitaa. Tosi mieshän tappelee naisten kanssa...

Tässä vaiheessa kaverini vetäisi minut sivummalle seinän vierelle tanssimaan kauemmas kundista ja käski pysymään kaukana.

Vihaista mulkoilua kundin puolelta jatkui 10min ja tilanne laukesi.

Mikä ihmisiä vaivaa kun päästävät suustaan silmittömiä loukkauksia ja kun antaa samalla mitalla takaisin ovat verisesti loukkaantuneita?! Ma ei ummarra.

Yksi laki maanpäällä jyllää: Sitä saa mitä tilaa.

Ihan hauska kundi sitten tuppautui seuraan ja dansasimmekin jonkin verran. Valitettavasti takapuolellani on ilmeisesti vastustamaton vetovoima, sillä kundin kädet eivät pysyneet säädyssään.

Hieman ahdistavaa tuo tuollainen hiplailu. Varsinkin, kun en yleensä muutenkaan helposti päästä ihmisiä varoittamatta kourimaan. Palkkana yleensä bitchsläp, musta silmä tai verinen nokka.

Lopulta ihan tyttöjen kanssa kotiin lähtö numeroita vaihtamatta jne. Carrolsin kautta dösään ja historiallinen tapahtuma: Dippailin armottomasti ja nukahtelinkin ajottain. Varmaan huvittavan näköistä, kun tyttö nuokahtaa pää takakenoon ja iskee päänsä istuimen niskatukeen.

Luojan kiitos iskinkin päätäni useamman kerran, koska olisin muuten päätynyt ties minne. Hyvä keino pitää itsensä hereillä: Kovemmat päätaputukset.

Tässä jälkeenpäin on vain hyvä naureskella, koska yläniskanihan ei ole stabiilimmasta päästä. ihme ettei migreeni iskenyt, koska bussit tunnetusti liikkuvat niin tasaisen verkkaisesti.

Suht järjissään edelleen ja illallahan on sitten legendaarinen Suomi - Ruotsi finaaliottelu!! Siis Elmoon, Aussiin tai Sporttiin tuijottelemaan ruutua silmä kovana. Toinen silmä sitten paikan tarjonnassa..

Hyvää luettavaa:
http://www.midwestsportsfans.com/2011/04/34-rules-every-man-and-woman-should-live-by/

Kylmiä väreitä antavaa chilliä musaa, joka iskee tällä tytöllä joka soluun:
Agnes Obel

ja kahvi jonka avulla tentti kuin tentti menee läpi (Kyllä. Tein sijoituksen itseeni ja tavoitteenahan on kulinaristinen orgasmi):

El Salvador Bourbon Estate