Aina kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa joudun voimakkaan pakkomielteen valtaan, jossa tunnen suorastaan huutavaa tarvetta ryhtyä neulomaan jotakin. Se on yleensä pelkkää ajan, hermojen ja kalliiden lankojen haaskaamista, sillä osaamistasoni ei mitenkään imartele peruskoulun käsityönopetuksen tasoa. Viimein kuitenkin löysin kykyjäni vastaavan neulemallin.
Siinä se nyt on: ekologinen, kuudenkymmenen asteen konepesun kestävä, merseroidusta puuvillalangasta omin käsin neulomani, sisustukseni sävyihin täydellisesti sointuva TISKIRÄTTI. Ei kerrota kenellekään, että siitä piti alun perin tulla toppi…