Blogi

Päätin tänä vuodenvaihteena tehdä vain sellaisia uudenvuodenlupauksia jotka taatusti voin pitää.

Eli juhlallisesti lupaan, etten ensi vuonnakaan syö homejuustoa, sillä se haisee ihan pesemättömälle vehkeelle. Ainakaan tietoisesti. Kerran söin vahingossa aurajuustocroissantin ainakin puoleen väliin asti ennen kuin joku tajusi kertoa minulle mitä sen sisällä on. Mutta se on ihan eri juttu se.

Lupaan etten edelleenkään silitä lakanoita, kuuraa lattialistoja hammasharjalla tai tee mitään muutakaan epäjärkevää, ylityölästä kotihommaa. Sen sijaan lupaan yhä laiskotella hyvällä omatunnolla vaikka tiskipöydällä on haarukka…ja viiden hengen ruokailuvälineet, puoliksi syöty sämpylä ja pahasti pohjaanpalanut kattila.

Lupaan myös olla tekemättä mittavia elämäntapamuutoksia. En esimerkiksi ryhdy suklaa-, seksi- tai siiderilakkoon. En ala harrastaa sumopainia, ryhdy jehovantodistajaksi tai hanki lemmikkisikaa. Enkä ala välttää liian lyhyitä hameita, liian nuoria miehiä tai liian vaikeita ihmissuhteita.

JOULUTUNNELMA

Joululaulut soi, mummi huutaa, koira haukkuu ja seitsemän pentua juoksee jaloissa ja kiljuu falsetissa. Vanhapiikatäti kertoo kaikille miten niitä lapsia oikein kuuluisi kasvattaa. Ukki selostaa sadatta kertaa samaa sotajuttua isälle, joka kyttää vain sopivaa tilaisuutta livahtaa salaa röökille. Mukaan pakotettu teini miettii vessassa viiltäiskö ranteet auki heti vai vasta aterian jälkeen. Anoppi kiertelee ympäriinsä ja testailee muka huomaamattomasti onko pölyt pyyhitty myös lamppujen päältä. Eno kaivaa nöyhtää korvastaan ja arvioi miten kauan täällä on pakko olla ennen kuin kehtaa lähteä kämpille katsomaan pornoa. Äiti terästää glogiään ihan vain sen verran, ettei vituta niin pahasti kun kastike palaa taas pohjaan.

On aika toivottaa:

JOULUPUKKI

Monet sinkkuäidit toivois hei pikkusen enemmän vastinetta rahalleen siltä pukilta. On se nelkyt euroo kuitenkin aikasmoisen iso liksa pelkästä vartin työstä. Et voisko se ensin jakaa pikaisesti ne lahjat kakaroille, ja sitten, kun ne repii pakettejaan auki ihan transsissa, vaikka vähän stripata äipälle makuuhuoneen puolella. Edes.

JOULUMIELI

– Äiti, minulla on kuuma.
– Älä nyt häiritse, minun pitää valita jouluverhoihin sopivat lautasliinat.
– Mutta kun minulla on tosi kuuma ja jano.
– Nyt hiljaa! Pukki tulee kolmelta ja me ollaan vielä täällä!
– Saanko minä riisua edes haalarin pois?
– NAAMA UMPEEN! JOS ET NYT OLE KILTISTI, NIIN ANNAN SINUN LAHJASI NAAPURIN PENNUILLE!

*************************************************************************

– Ei kyllä yhtään huvittaisi mennä tänne taas kuuntelemaan sitä motkotusta. Yhtä piinaa taas koko joulu.
– No ei minuakaan, mutta ne niin odottaa meitä. Loukkaantuisivat verisesti, jos ei mentäis.
– Äitisi aloittaa taas sen iänikuisen: ”Koskas me saadaan kuulla pikkujalkojen tepsutusta”- lässytyksensä. Hankkisivat kissan helvetti!
– Joo, ja se karjalanpaisti on taas niin sitkeää, että pahimmat palat pitää piilottaa kuusenjalkaan.
– Niin, ja mummosi piereskelee taas ruokapöydässä, ja kaikki teeskentelee etteivät muka huomaa mitään.
– Ja entäs isä sitten, ramppaa autotallissa ja horjahtelee joka kerta takaisin tullessaan enemmän ja…
– Hyss, nyt ne avaa!
– Voi miten ihana nähdä teitä! Kyllä me on koko viikko niin odotettu tätä!

*************************************************************************

– No, et sä tykkää siitä?
– On se ihan kiva…
– Mutta…?
– No, äh, ei mitään.
– No sano nyt.
– No, kai se nyt vähän ottaa päähän, kun ostat jo viidentenä vuotena peräkkäin mulle lahjaksi paitulin!
– Mut sähän oot aina tykännyt niistä.
– MÄ INHOAN NIITÄ!
– Ai.
– Oon aina inhonnu!
– Jaa. Et sitten ennen ole mitään sanonut…
– No nyt sanon. NE ON KAMALIA! IHAN HIRVEITÄ! OIKEITA MUMMOVAATTEITA!
– …
– Mihin sä nyt meet?
– Kaljalle!
– Mikä sulle nyt tuli? Sun kanssa ei voi ikinä jutella mistään!
*SLAM*

JOULUKUUSI

Ei siinä vielä mitään, että kuusi on aina muotopuoli, alkaa varista jo aattona, haisee lähinnä kissapissalta ja että neulasia löytyy sukista vielä juhannuksenakin, mut miettikää niitä 200 000 pieneliötä jotka kuusen mukana tulette kotiinne kantaneeksi. Voi sitä kipitystä, matelua ja siipien läiskettä, kun pikkuväki yhtyy joulunviettohon…

http://www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/nayttelyt/kuusenasukkaat.html

KINKKU

Kinkku on ihan hyvää, mut miksi vitussa sitä pitää ostaa joka helkkarin joulu se kokonainen neljätoistakiloinen kimpale? Saita suomalainen kun ei pääse siitä eroon muuten kuin syömällä. Ensimmäinen syöntikerta on toki lähes orgastinen elämys, kun salaa yöllä kinkun viimein valmistuttua rääpii puukolla höyryävän kuumia siivuja. Sitten sitä syödäänkin oikein huolella seuraavina päivinä tai viikkoina; kinkkua perunoilla, kinkkua leivän päällä, kinkkua aamupuurossa, sian persettä pullan kera, possun pyllyä pirtelönä… kunnes viimeiset rippeet viskataan perinteisesti hernekeittoon, jotta lihan vihertäväksi muuttunut väri ei niin ikävästi pistäisi silmään.

Loppukevennys:
Joulukinkun paistomittari ympärivuotiseen käyttöön: laita mittari ylösalaisin pöydälle, niin saat piikin kuiteille ja muille lapuille. Myös rikkinäinen mittari kelpaa.
(Niksipirkka 4/05)

JOULUKUKAT

Näitä on kolmea lajia; niitä jotka haisevat pahalta ja aiheuttavat päänsärkyä (Hyasintti), niitä joilla pääsee kätevästi kissasta eroon (Joulutähti) ja niitä joiden nimi kuulostaa joltain eksoottiselta sukupuolitaudilta (Amaryllis). Kaikkien muiden kukkien lahjoittaminen on joulunaikana ehdottomasti kielletty.

Kun olin penska kävimme aina joulun alla tuttavaperheiden ovilla vaihtamassa vaaleanpunaiset hyasinttimme toisiin aivan samanlaisiin. Äiti kärsi seuraavat kolme päivää migreenistä.

JOULUKORISTEET

En minä niitä kaikkia inhoa suinkaan. Vain niitä mauttomia. Eli yhdeksääkymmentäyhdeksää prosenttia… Kuten muovisia ovikrasseja, inhimillistettyjä poroja, ranteenpaksuisia sähkönsinisiä kuusenköynnöksiä, naivisti hymyileviä enkeleitä, led-kynttilöitä, maanisen näköisiä joulupukkeja, hajuttomia tekokuusia, hiilihampailla irvisteleviä kitsch-lumiukkoja jne. jne. jne.

Pitääkö joulukrääsää muutenkaan tunkea joka helvetin paikkaan? On jouluverhoja, joulupatalappuja, jopa joulukahvipurkki… Liika on liikaa. Juuri pongasin jostain mainoksesta jouluisen koristeluudan. Milloin keksitään koristepölynimuri? Jouluvessapaperissa sen sijaan on puolensa; mikäs sen hauskempaa, kuin päästä pyyhkimään pyllynsä päin pukin naamaa. Ehkä näitä kannattaisi tilauksesta valmistaa myös pomon, anopin tai exän pärställä kuvioituna. Siinäpä vasta olisi HYVÄ joululahjaidea!

Loppukevennys:
Pääset juhlakuntoon myös ilman kalliita kasvokimalteita. Etsi hopea- tai kultahileillä koristeltu joulukuusen koristepallo ja painele sitä kasvoihisi.
(Niksipirkka 12/03)

ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ PIKKUJOULUJEN JÄLKEEN

Kielesi on takertunut ilmeisesti pysyvästi kiinni kitalakeesi.
Sinulla on mustelmia hassuissa paikoissa.
Joudut viemään parhaan takkisi pesulaan, sillä joku on oksentanut sen huppuun.
Pomo ei vastaa hyvänhuomenen toivotukseesi, etkä yhtään tiedä miksi.
Työpöydälläsi on kumihanskat ja vaseliinia.
Jokaisella ilmoitustaululla on valokopio pillustasi.
Mystisesti kadonneet sukkahoususi löytyvät kahvinkeittimen vesisäiliöstä.
Olet saanut ryhmäsähköpostia jonka liitteenä on kuva sinusta tanssimassa pöydällä ilman paitaa.
Työkaverisi vaimo soittaa kysyäkseen miten huulipunaasi on joutunut hänen miehensä sepalukseen.

VATSANPALVONTA

Mikä siinä on, että aattona on pakko syödä itsensä niin täyteen, että taju lähtee? Okei, sitä ruokaa on ehkä valmistettu kolme vuorokautta putkeen, ja sitä on jotain viittätoista eri lajia tarjolla, mutta ei se silti sitä tarkoita, että sitä pitäisi syödä viittätoista lautasellista yhdellä kertaa. Päivien kuluessa kylläkin, sillä eihän siitä eroon muutenkaan pääse kuin syömällä, ja anoppi piilottaa sen pizzerian numeron kuitenkin. Hmm, tarkemmin ajatellen, ehkä siinä aattoillan ähkymättämisessä onkin juuri tavoitteena syödä se moska kerralla pois, jottei sitä tarvitsisi syödä vielä tammikuussakin…