Blogi

Uusi innovatiivinen palvelu sinkkuuteen kyllästyneille naisille: PPP eli parisuhteen paskat puolet, on aidonoloinen simulaatio normaalista parisuhdearjesta.

Jossain vaiheessa paatuneinkin sinkkunainen alkaa väistämättä haaveilla komeasta, huumorintajuisesta ja huolehtivaisesta miehestä, joka palvoo maata jalkojesi alla, syöttää sinulle viinirypäleitä ja hieroo varpaitasi iltaisin. Ennen kuin huomaatkaan sohvallasi makaa piereskelevä liimatukka joka vaatii sinua tuomaan itselleen kaljaa.

Miten siinä niin oikein pääsi käymään? Älä syytä itseäsi, kyseessä on normaali aivokemiallinen reaktio. Rakkauskemikaalit sumensivat terveen järkesi, arvostelu- ja harkintakykysi. Serotosiinioksitosiinimyrkytys aiheutti mielihäiriötä muistuttavan sekavuustilan, jonka johdosta joudut pesemään jarruraitaisia kalsareita vuodesta toiseen.

Ei hätää, meillä on toimiva ratkaisu ongelmaasi: PPP! Satojen tyytyväisten vanhojenpiikojen suosittelema palvelumme pelastaa sinut harkitsemattomalta pariutumiselta lähettämällä kotiisi PPP-miehen. Takaamme, että simulaatiotamme käytettyäsi olet enemmän kuin tyytyväinen sinkkuuteesi, etkä enää haikaile turhaan kirkkohäiden perään. Pelastamme itsenäisyytesi, mielenterveytesi ja sisustuksesi. Jatkossa näet miehet paljon realistisemmassa valossa ja utopistiset kuvitelmasi parisuhteen auvoisuudesta ovat iäksi menneet. Ja mikä parasta; et enää koskaan kadehdi varattuja ystävättäriäsi!

Monesti jo viikon intensiivinen parisuhdesimulaatio riittää muodostamaan vuosien resistenssin rakastumista vastaan.

PPP-mies:
– puristaa sinua rinnasta sanoen: ”Mitäs lehmä”
– jättää sukkansa keittiönpöydälle
– ei osu pyttyyn
– tekee tuopilla kaljarenkaita mummon perintöpöytään
– yrittää tökerösti iskeä kaikkia ystävättäriäsi
- ”unohtaa” lompakkonsa kotiin, kun menette yhdessä elokuviin
– nollaa sinut pomosi silmissä kertomalla intiimejä yksityiskohtia seksielämästänne
– ei koskaan unohda mainita, että äitinsä tekemät lihapullat olivat paljon parempia kuin sinun kaikki kokkauksesi yhteensä
– ryyppää rahasi, ruttaa autosi ja soittaa kännykälläsi seksilinjoille
– soittaa mustasukkaisia puheluita, kun olet viettämässä tyttöjeniltaa
– nalkuttaa, kun ostat uuden viiden euron huulipunan alennusmyynnistä
– katsoo jäkistä kun haluisit panna
– haluaa panna, kun katsot omaa lempisarjaasi
– saa sen pystyyn vain fantasioimalla naapurin kuusitoistavuotiaasta
– luulee, että esileikiksi riittää se, että saat ottaa häneltä suihin
– uskoo klitoriksen olevan joku naistentauti
– tuo kovaäänisimmät kaverinsa saunomaan, kun sinulla on migreeni (kuusi kaljaa kittaavaa, härskejä puhuvaa kaveria kuuluu hintaan)
– valittaa ravintolassa ruoan laadusta vain alentaakseen laskun loppusummaa
– käyttää kainaloihin asti vedettyjä salihousuja, mutta haukkuu sinun vaatemakuasi
– laittaa kissasi häntään pyykkipoikia ja nauraa paskaisesti, kun se juoksee päin seinää
– pyyhkii kalunsa kasvopyyhkeeseen
– kuljeskelee ympäriinsä rikkonaisiin alushousuihin pukeutuneena, kun äitisi tulee kylään
– kaivaa nenäänsä ja pyyhkii löydökset sohvan alle
– kuorsaa niin, että naapuritkaan eivät pysty nukkumaan
– pitää hienhajuaan kiehtovan miehekkäänä
– odottaa sinun lankeavan kiitollisuudesta polvillesi hänen kannettuaan kauppakassit autoon
– kourii siskosi persettä tämän laittaessa kenkiä jalkaan
– murisee, jos yrität saada tv:n kaukosäätimen haltuusi
– käyttää satasen maksanutta kasvovoidettasi persvakoihottumansa hoitoon

Takaamme, ettei palveluumme sisälly:
– tippaakaan romantiikkaa
– tyydyttävää seksiä
– kompromissiratkaisuja
– hellyyttä
– syvällisiä keskusteluja
– lahjoja tai muita huomionosoituksia
– auton renkaiden vaihtoa
– aitoa rakkautta

Kun toimit nopeasti saat kaupan päälle pahansisuisen, kaappeihin kurkkivan, piilovittuilua harrastavan anopin.

Varoitus: palvelumme liiallinen käyttö voi aiheuttaa itsetunnon laskua, lapsettomuutta, misandriaa, itsetuhoisia ajatuksia ja seksuaalisen suuntautumisen muuttumista.

Valikoimissamme myös SSS eli Sata syytä sterilisaatioon, joka demonstroi elävästi lapsiperheen arkea vauvakuumeisille. Valittavana koliikkikaksoset, oksennustautinen uhmaikäinen ja imppaava satanistiteini. Tai ota vaikka kaikki kerralla, jos uskallat!

Poikaystävä vuosien takaa soittaa. Kertoo, ettei koskaan ole rakastanut ketään niin kuin minua ja kysyy, emmekö voisi yrittää vielä. Sanon: ”Kulta, se juna meni jo. Melkein kaksikymmentä vuotta sitten. Olet pahasti myöhässä.” Ja samalla mieleen palautuu miltä tuntui itse aikoinaan tajuta, että se juna olikin jatkanut matkaansa ilman minua. Miten kylmä oli seisoa yksin asemalla ja miettiä miksei matkalippuni enää kelvannutkaan.

Jään miettimään elämäni rakkaussuhteita¹, niitä junia joiden kyydissä olen matkustanut. Alkaen siitä ensimmäisestä, joka päättyi siihen, kun poika irrotti luokkasormukseni kaulassaan olevasta ketjusta, laski sen pöydälle ja minä tajusin, että on aika poistua tämän junan kyydistä.

Joissakin junissa olen viipynyt vain yhden asemavälin verran, vain todetakseni, ettei kyyti miellytä. Vielä useampiin ainoastaan kurkistanut sisään huomatakseni, että penkit näyttävät epämukavilta, konduktöörillä on jotenkin ilkeä hymy ja vessassakaan ei ole paperia. Kiitos ei, jään mieluummin asemalle yksinäni, kuin astun väärään junaan.

Yhden kyydissä viihdyin yli viisitoista vuotta. Kunnes junan vauhti hiipui, pysähtyi melkein kokonaan ja minä viimein tajusin, että yhteinen junamatkamme on auttamatta ohi ja minun aika jäädä asemalle odottamaan seuraavaa. En tiedä onko junissa yhä nykyäänkin ”kuolleen miehen kytkin”, jota kuljettajan on painettava tietyin väliajoin pitääkseen junan liikkeellä, mutta ihmissuhteissa sellainen ainakin pitäisi olla, ettei vahingossa jäisi sellaiseen suhteeseen, jossa tunteet ovat jo kuolleet.

Oli niitä joiden kyytiin en päässyt vaikka olisin halunnut. Ja niitä, jotka turhaan odottivat minua asemalla. Joskus juna on ollut oikea, mutta aikataulut aivan väärät. Joskus minua ei vain huvittanut matkustaa yhtään minnekään. Joskus harvoin se juna meni ihan eri suuntaan kuin minä olisin halunnut. Toisinaan olin vain liian uupunut edellisestä junamatkasta, jaksaakseni nousta uuden junan kyytiin. Ja joskus astuin saman junan kyytiin uudestaan, vain todetakseni, ettei se kyyti ollut sen parempaa kuin ennenkään.

Mitä useammassa junassa olen matkustanut, sitä houkuttelevammalta on ruvennut tuntumaan, että vain jäisi aseman penkille istuskelemaan. Nauttimaan rautatien tuoksusta, kiskojen kolkkeesta ja seuraamaan ohikiitäviä junia. Kun ei ole kerrassaan mikään kiire minnekään.

Sitä paitsi matkatavaraakin on ajan myötä kertynyt niin paljon, ettei junaan nouseminen enää käy niin kevyesti kuin ennen. Mukana on raahattava kaikki entisten junamatkojen muistot. Ne hyvät, joihin vertaa kaikkia tulevia junia. Ja ne huonot, joiden takia on niin varovainen astuessaan taas uuteen junaan. Kun alussa riitti, että vain hyppäsi kyytiin ilman matkatavaroita, saa nyt raahata isoa matkalaukkua perässään.

Okei, asemalla voi olla vähän tylsää, penkit ovat kovia ja matkustaminen uuden junan kyydissä on vain niin jännää. Mutta…

OIKEASTAAN HALUAISIN LENTÄÄ!

¹Kirjoittaja käyttää tässä tekstissä sanaa ”rakkaus” sangen luovasti, sen laajassa merkityksessä. Tosiasiassa hän kokee olleensa rakastunut vain muutaman kerran elämänsä aikana.

Realitysarjojen uusin muoti-ilmiö tuntuvat olevan miehisistä ammateista kertovat sarjat. On Rekkakuskit jäällä, Metsien miehet ja Vaarallisilla vesillä. Sinänsä ihan positiivista, että palomiesten, poliisien ja lääkäreiden lisäksi selkeästi vähemmän hohdokkaat ja mahdollisimman epämediaseksikkäät metsurit, rekkakuskit ja kalastajatkin saavat hetkensä julkisuudessa (olkoonkin, että se hetki on monen monta jaksoa liian pitkä…), enkä nyt lähdekään kritisoimaan itse sarjoja. Sitä olen tehnyt aiemminkin. Sen sijaan peräänkuulutan vastaavia tositeeveesarjoja naisvaltaisilta, aivan yhtä kiehtovilta ja jännittäviltä ammattialoilta. Miten olisi vaikka:

Lastenhoitajat hiekkalaatikolla

Suunnaton vastuu, mittaamattoman arvokas lapsi hoidettavana ja ympärillä äärimmäisen vaarallinen hiekkalaatikko! Totuudenmukainen kuvaus lastenhoitajista, noista nykyajan tosinaisista, arjen sankareista, ja vaativasta työstä jossa pienikin arviointivirhe voi johtaa vakavaan vaippaihottumaan. Kiehtova kertomus loputtomasta koliikista, hiekkaan putoilevista tuteista ja reisille valuvasta ripulista. Jokainen huomion herpaantumisen hetki voi olla kohtalokas, jokainen suuhun lapettu hiekkakourallinen viimeinen.

Lähikaupan naiset

Brutaalit asiakkaat, monotoninen työ, temppuilevat viivakoodit ja nikkeli-ihottuma sormien välissä… Tätä on suomalaisen lähikaupan kassan koruton arki. Ohjelmassa seurataan neljän Kuopiossa toimivan lähikaupan kassaneidon haasteellista arkea, jossa humalaiset asiakkaat, näpistelevät teinit ja vanhentuneet juustot ovat osa jokapäiväistä elämää.

Liukkailla lattioilla

Kuraa, pölykoiria ja pissaroiskeita! Tässä reality-sarjassa siivoojat kilpailevat henkensä uhalla siitä, kuka vahaa lattiansa liukkaimmaksi. Puhdistusainehöyryt, huono työergonomia ja epäsiistit asiakkaat ovat vain pieni osa niistä lukemattomista vaaroista, jotka uhkaavat siivoojien turvallisuutta joka hetki. Hygienian haasteiden piinaamina nämä urheat naiset riskeeraavat mielenterveytensä ja välilevynsä siivotessaan pyyteettömästi toisten ihmisten tuottamia sotkuja.