Miksi pitää olla näin surullinen olo? Ahdistus muuttui surumielisyydeksi, joka on tasaisempi, muttei välttämättä parempi olotila. Pari päivää on jo itkettänyt ajoittain, mutten kykene itkemään kunnolla, vaikka yleensä se ei ole tuottanut vaikeuksia. Muutaman kyynelen saan kerrallaan aikaiseksi, muttei se helpota.
9 kommenttia
Pipit
6.1.2008 02:36
Ikävä on ikävä olotila silloin, kun siitä ei tiedä, milloin se helpottaa. Jaksamisia. ;)
Vastaa kommenttiin
Satu
6.1.2008 02:37
Ikävä?
Vastaa kommenttiin
ensoniq
6.1.2008 02:50
Oi minä jos kuka tiedän millaista on kun ahdistaa,surettaa, ja elämä tuntuu seisovan paikallaan.Kuitenkin se liikkuu.Liike on toki hyvin usein ahdistavan hidas, mutta jos emme lyöttäydy sen matkaan, huomaamme juoksevamme kovempaa, mutta paikallamme.
Kumpa voisin jotenkin piristää sinua, valaa hymyä ja lämpöä kasvoillesi ja sisimpääsi.
Usein miettii miksi toiset pääsevät niin paljon vähemmällä kivulla kuin toiset?Tai saavat niihin asioihin muutosta johon kaipaavat.
Itsestäni olen jälkeenpäin ymmärtänyt, että olen itse aiheuttanut itselleni kipua, koska en ole luottanut kylliksi hyvään, ja kaatunut suorin vartaloin elämän syliin. Voin toki aina osoittaa ne jotka halusivat sitä estää, mutta vaikutteet otin ja valinnat tein kuitenkin minä.
Toisaalta on hyvä muistaa se että jos meillä on sisimmässämme tyhjiö, se kertoo jostain aivan muusta, kuin luulemme, eikä useinkaan täyty sillä millä kuvittelemme.Jokaiselle ympäristön vaihdos tekee aina välillä hyvää, mutta meidän ei tulisi siltäkään odottaa saavamme nii paljon kuin haluaisimme.
Mutta lopuksi, niin kuin olen joskus sanonut: Miksi itku ja nauru kuullostavat niin samallaisilta?Siksi,koska ensimmäisessä on aina jo hiukan jälkimmäistä.
Vastaa kommenttiin
Satu
6.1.2008 02:53
Hyvä viisaus. Itselläni kivut johtuvat usein siitä suorin vartaloin elämän syliin kaatumisesta. Aion silti kaatua jatkossakin. :)
Vastaa kommenttiin
Mika
6.1.2008 10:25
Mulla on teoria, jota en osaa perustella mutta kerron sen sulle (ja kaikille muille sun lokia lukeville):
Sulla saattaa olla niin hirmuinen kaipuu vakaaseen parisuhteeseen ettet kaipuun määrää ymmärrä. Väität, että osaat olla yksin, mutta silti sulla on paha olla yksin - varsinkin sunnuntaisin.
En mä oikeesti noista henkimaailman asioista tiiä, mutta kunhan höpisin. Nyt lähden kävelylle Korkkikseen. Siedettävää sunnuntaita! *hali*
Vastaa kommenttiin
Satu
6.1.2008 12:25
Hyyyyvin väärin meni. Mä en ihan oikeasti en kaipaa suhdetta ollenkaan. Oikeastaan melkein toivon ettei kohdalle osu sopivaa tyyppiä vielä, sillä mä olen tällä hetkellä hyvin keskeneräinen parisuhteeseen. Muutenkin olen ihminen, joka haluaa jotain jonkun kanssa vasta sitten, kun se `joku` on olemassa ja tavattu ja todettu ihanaksi. Irrallista suhteen haluamista en harrasta.
Syyt yölliseen olotilaan nousivat jostain ihan muualta, eivätkä vähiten sairaasta lähiomaisestani. Sunnuntait ahdistavat eniten krapulassa, jota ei onneksi nyt ole. :)
Vastaa kommenttiin
Mika
6.1.2008 19:44
Se sun vakaa parisuhde on vihreässä maassa. Senkin tahallaan väärinymmärtäjä :D
Vastaa kommenttiin
Satu
7.1.2008 00:56
Ei ole sen enempää vihreässä kuin keltaisessa, sinisessä tai punaisessakaan. Mä en haaveile parisuhteesta ihmisen kanssa, jonka tapasin ohimennen, ja johon tiettävästi haksahdin kemian ja fyysisen vetovoiman vuoksi.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:08
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin