Päätin että kerron jos kysytään. Nyt kysyttiin ja kerroin. En vaan tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. Ehkä joskus pitäis olla vähän epärehellisempi. Mitään vääräähän en ole tehnyt, mutta kun tiesin, että tuo asia saattais pahottaa yhden ihmisen mielen, en halunnut ehdoin tahdoin siitä puhua. Mutta en mä valehtelemaan ala. Siks kerroin.
Turha tässä kai on liian paljon itseään ruoskia. Enhän mä kuitenkaan muutakaan ois voinut tehdä.
3 kommenttia
vonStackelbaum
4.6.2008 20:11
Respectii sulle. Oli asia mikä tahansa, valehteluun vaaditaan ihan oma ihmistyyppinsä. Tunnen niitäkin, kavereiksi vaan eivät kelpaa, vaikka mukaviakin saattavat olla.
Mut sut jo sen verran hyvin tunnetaan, että tiedetään, että sä saisit näppylöitä valehtelemisesta.
Jos ei haluu kertoo, voi aina vetää "en halua vastatya, koska vastaaminen saattaa huonontaa tilannettani"-kortin.
Mutta se johtaa siihen että kysyjä(t) kehittelevät päässään näpistyksestä Kenedyn murhan.
Ja vielä, mielen pahoittaminen ja pahoittuminen johtaa (toivottavasti) myös kasvuun, molemmilla osapuolilla, en sano enempää.
Vastaa kommenttiin
Satu
4.6.2008 22:29
Alaviiva: Noh, kyllä mäkin tommosen kysymyksen voisin esittää. Joskus se vaan on tarpeellista. Totta kyllä, että toisinaan kantsis jättää kysymättä, mutta tää ei nyt ollut ihan sellanen juttu. :)
vonS: Kiits. Tehty on, ja hengissä selvittiin. Pahoitin tuon ihmisen mielen ja omanikin (taisin olla ainoa joka itki :P), mutta hyvästä se oli siltikin. Pöytä on nyt puhdas.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:59
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin