Odottelua

Odottelen tässä että vappuni alkaisi, tai siis vappuni ainoa ohjelmanumero; perheen leikkiminen vanhemmilla. Isä lähti just hakemaan veljeä, toinen kai tulee tänne omin neuvoin. Ja niiden paremmat puoliskot toki myös, toisen tyttöystävä ja toisen vaimo. Mä olen ainoana yksin, voi nyyh.

Muistelin tuossa viime vappua. Aika moni asia oli silloin toisin. Olin aattona juhlimassa opiskelukavereideni kanssa, seuraavana päivänä sitten melkoisessa krapulassa. Silloinkin tultiin vanhempien luo vappulounaalle, vähän eri kokoonpanolla tosin. Ja vähän eri fiilikselläkin. Nyt voisin kuvailla tunnelmaa jännittyneeksi, ehkä melkeinpä kaikkien osalta. S on soittanut jo pari kertaa, kai sekin tätä stressaa. Ja vanhemmat toki myös, äiti eniten. Toisesta veljestä en tiedä. Itse olen ehkä ihan hiukan huolissani, lähinnä siitä, miten kaikki sujuu. Sitä vain niin kovin toivoisi että asiat menisivät hyvin, olisi vapautunut olo ja hyvä mieli jälkeenpäin.

No, se tulee mikä on tullakseen, turha kai sitä on liikaa etukäteen miettiä.