Persoonallisesta värikkyydestä

Paniikki ohi, päivä pelastettu, asia järjestyksessä. Mä nimittäin löysin sen kadonneen avaimen. Jihuu! Pääsen sittenkin muuttamaan eikä tarvitse alkaa vähistä rahoista maksella mitään uuden avaimen teettämistä. Ja arvatkaa mistä löysin sen? Meikkipussistani! Melkoinen saavutus. Etsinpä sitä vielä ihan tarkoituksellisesti sieltä, vaikka en kyllä tiedä miksi. Kai mä vaan tunnen itseni niin hyvin että alitajuisesti tiesin sen olevan todennäköisimmin epätodennäköisimmässä paikassa :D

Ajellessani pitkin kaupunkia aloin miettiä erään ihmisen sanoja. Hän nimitti itseään melko tylsäksi ja kun ihmettelin tuota luonnehdintaa, hän perusteli sitä sillä ettei ole kovinkaan "räiskyvä persoona". Kyllä mä periaatteessa tajusin pointin mutten kuitenkaan ihan täysin. Millainen ihminen sitten on räiskyvä persoona? Onko kukaan? Eikö me kaikki lopulta olla melko tylsiä? Siis tarkoitan että toki on ihmisiä jotka jossain mielessä ovat ehkä `räiskyvämpiä` kuin toiset, noin niin kuin ensivaikutelmaltaan. Mutta paljonko lopulta ihmisten välillä mahtaa olla eroa tuossa suhteessa pidemmän päälle? Kun se arkipersoona astuu kehiin niin räiskyvyys on luultavasti melko kaukana, ihan jokaisesta. Mä ainakin olen huomannut sen että ne värikkäämmätkin tyypit ovat kyllä ihan yhtä tylsiä harmaita hiirulaisia sitten kun niiden kanssa viettää enemmän aikaa. Ei se räiskyvyys lopulta taida olla muuta kuin juurikin sitä ensivaikutelmaa ja tietyllä tavalla myös kuorta.

Tarkoitan vaan, että mitä muuta se voisi ollakaan? Vahvoja mielipiteitä? Eiköhän niitä ole jokaisella, toiset vain tuovat niitä julki enemmän kuin toiset. Impulsiivisuutta? No ehkä jossain mielessä mutta toisaalta mäkin koen henkilökohtaisesti olevani melko impulsiivinen luonne enkä silti mitenkään räiskyvä persoona, sillä tavalla kuin se tavallisesti käsitetään. Huomion keskipisteenä olemisesta nauttimista? No jokapäiväisessä arjessa tuokin kai vähenee, ja tuleekin enemmän esille vain laajemmissa sosiaalisissa piireissä. Suorasukaisuutta? Jollain tavalla varmaan joo, mutta tällä tavalla räiskyvän ihmisen ei-niin-räiskyvästä erottaa kai vain taas se, missä seurassa hän on suorasukainen. Siis kun jokainen sitä varmasti joskus on, ainakin läheistensä kanssa.

Väittäisin siis että tuollainen värikkyys ja räiskyvyys on enemmän juuri sitä ensivaikutelmaa kuin ihmisen perusluonnetta. En usko että normaali arki tällä tavalla räiskyvän persoonan kanssa olisi lopulta kovinkaan paljon värikkäämpää kuin muunkaanlaisten ihmisten. En myöskään usko että tällaiset ihmiset ovat lopulta yhtään sen mielenkiintoisempia persoonia kuin muutkaan vaikka heistä sellainen vaikutelma saattaakin syntyä. Ehkä jopa päinvastoin; ei-niin-räiskyvässä persoonassa riittää enemmän "työmaata" kun asioita täytyy hiukan kaivella esiin eikä kaikki ole ihan suoraan ja välittömästi nähtävillä.

Sen sijaan uskon että pääsääntöisesti me kaikki täällä ollaan loppupeleissä ihan yhtä värikkäitä tai värittömiä. Muut luonne-erot ovat toki sitten asia erikseen. Mutta se onkin sitten jo kokonaan toinen tarina :)