Sotku-Satu

Leffa-arvio alkaa muodostua. Kompuroin kyllä aika hyvin alkuun sen kirjoittamisessa, mutta alkoi se sitten jotenkuten hahmottua. Äsken täällä kävi kirjailija haastateltavana; se oli ihan mukava joskin kiusallisen harvasanainen. Se on itsekin myös toimittaja, joten luulis sen tietävän ettei jutuntekijä tykkää jos toinen puhuu kovin vähän. ;) No, ihan hyvin se meni kuitenkin ja sain sen uutuuskirjankin itselleni. Jihuu.

Tänään pitäisi siivota. En käsitä; siivosin juuri ennen risteilyä ja sen jälkeen olen ollut kotosalla kolme päivää, joista niistäkin kahtena kävin vain kääntymässä siellä. Ja silti kämppä on taas kuin räjähdyksen jäljiltä. Miten on mahdollista että ihminen on näin järjettömän sotkuinen? Enkä tosiaan nyt puhu mistään muutamasta lattialla ajelehtivasta vaatteesta tai pölypallosta, vaan siitä että lähes kaikki roina on pitkin poikin siellä sun täällä, tiskit tiskaamatta, roskat levällään jne. Miten ihmeessä kukaan voi koskaan asua mun kanssa? No on toki asunutkin, mutta kyllä mä sillonkin sain kuulla ihan jatkuvasti sotkuisuudestani ja jotenkin tuntuu että sen jälkeen tämä piirre on mennyt vain pahempaan suuntaan. Se siisteysgeeni taitaa tosiaan puuttua multa ihan kokonaan.