Työpäiväraporttia

Ja taas pitäisi saada lääkäri kiinni yhtä lehtijuttua varten; mä sitten inhoan metsästää niitä. Yhdistämistä yhdistämisen perään ja lopputulos on kuitenkin pyöreä nolla. Argh! Yhdellä olis puhelinaika kahdeltatoista mutta kokemuksesta tiedän etteivät ne suostu käyttämään niitä aikoja haastatteluihin. Tosin onhan se ihan ymmärrettävää tietysti. Toinen sanoi olevansa paikalla ja ehtivänsä vastaamaan tuossa puoli kolmen maissa mutta mä en todellakaan usko ennen kuin näen. Eikä tilanne vielä edes ole pahin mahdollinen. Katsotaanpa kun alkaa heinäkuu; sitten ei takuuvarmasti saa yhtään ketään kiinni yhtään mistään!

Aamulla saatiin työkaverin kanssa hyvät naurut kun käytiin katsomassa vallattujen talojen tilanteita. Toisessa oli poliisit paikalla; ne olivat just häätäneet tyyppejä pois sieltä ja osan korjanneet talteen autoihinsa. Törmättiin siinä piha-alueella johonkin arviolta 17-18-vuotiaaseen pariskuntaan jotka katkerina tilittivät sitä, miten poliisilla on liikaa valtaoikeuksia ja miten väärin on etteivät he saa asuttaa ja kunnostaa sitä vanhaa puutaloa mieleisekseen. Piti kyllä purra huulta kun toinen huudahti teiniangstin sävyttämässä kiihkomielisyydessään että porvarihallitus kusee ja pahasti :D Tuli sieltä jos jonkinlaista muutakin yhteiskunnallista kritiikkiä jolla ei ollut minkäänlaista todellisuuspohjaa. Raukoilla ei ollut lainkaan omia ajatuksia, realismista puhumattakaan, vaan pelkkiä päälleliimattuja, ristiriitaisia argumentteja jostain heille tosiasiassa aivan tuntemattomasta asiasta. Voi sitä idealistisuuden ja sentimentaalisuuden määrää <3 Teiniys on POP.

Juu, tarvii kai jatkaa työnteon leikkimistä.