Välitila

Tänään hoidettu työkeikka rassas ennalta jotenkin ihan liikaa. Se piti hoitaa enkuksi ja vaikka ko. kieltä nyt on muutenkin viime aikoina tullut käytettyä aika paljon, jänskäsin kuitenkin melkoisesti tilannetta, jossa jouduin haastattelemaan vierasta ihmistä sitä käyttäen. Oon mä noita keikkoja muutamia ennenkin hoitanut, mutta nyt jostain syystä hermostutti pal-jon. En oo mikään virtuoosi kielissä (paitsi äidinkielessäni ja tuossa fyysisessä, heh heh), mutta sujuuhan se. Ja niin, sujuihan se. Se on vaan aina vaikeeta tehdä muistiinpanoja noissa tilanteissa, kun ei oikein tiedä, millä kielellä niitä rustaisi. Sitten tekee sillä johon käsi ekana taipuu, ja yleensä lopputuloksena onkin melkoista fingelskaa. Pitäis kai kohtapuoliin purkaa ne muistiinpanot kun vielä tajuan niistä jotain - mulle kun käy jo silkassa suomen kielessä niin etten enää hetken päästä tajua lukuisista lyhenteistäni ja muista koukeroista yhtään mitään. Tänäänhän kuitenkin pitäis se juttukin vielä kirjoittaa, huomenna ei ehdi. Huoh. Missä motivaatio?

Mutta wuhuu, olo alkaa vihdoin normalisoitua risteilyn jäljiltä! Ei olekaan kuin vasta kolmas dagen efter käynnissä. Saan sentään nautiskella suht´ normista olotilasta tämän illan ja huomisaamun sekä alkuiltapäivän - sittenhän täytyy juhlia taas, ja kaiketi vielä kaksi päivää, sillä vappupäivän piknik ei tule olemaan selväpäinen. Ja kun siellä maistelee viiniä, tulee sitä sitten maisteltua iltaan/yöhön asti, arvatenkin. Lauantaina ois vielä kaverin synttäripirskeet, mutta ne taitaa olla pakko passata. Ei pää kestä enempiä. Ei niissä krapulan fyysisissä oireissa niinkään mitään, mutta kun nykyisin noi henkiset alkaa olla vähän liian hankalia kestää pidemmän päälle. Etenkin nyt, kun on muutenkin olemassa liian monta surullista asiaa. En halua miettiä S:ää ja M:ää putkitinttaamisen jälkimainingeissa. Jospa siis vapun jälkeen rauhoittuisi pikkujuhannukseen saakka.

Tiedän kolme aihetta joista huomenna tulen avautumaan iloisten aloittelun yhteydessä: John, seksi, mamma ja veli. Oho, siinä olikin jo neljä.