hola hola.

On se jännä miten ensimmäinen koulupäivä meni nopeasti.

Käytävillä ajelehti moikaten kaikkia. Niin henkilökuntaa, tuttuja jne... Ja taas niin "organisoidusti" hoiti tutoroinnin. Siis minähän olen kuin luojan lahja asiapapereiden ja mustaa-valkoiselle merkitsimisen suhteen?... Not!

Torut ryhmän uudelta tutoropettajalta olivat ihan paikallansa. Mutta homma kuitenkin hoidettiin kunnialla ja luojan kiitos sain apua.

Suur kiitos niin mentoreille kun vanhemmille senioreille ja luokkalaisilleni. kaikki ovat mukana, sekä jeesaamassa.

Vaikka sainkin nyt vastaavan roolia kantaa (tapahtumien organisointi, viestittely jne) niin tällä hetkellä ei pelota. Vaikuttaa, että kaikki ovat mukana, mutta odottakaas kun vuosi alkaa kunnolla ja töitä kerääntyy kasaan ja ja...

Noh. Se on sen ajan murhe.

Opiskelija elämästä ihan vaan sen verran, että on siinä oma vetovoimansakkin.

Kaikki se jonottaminen eri virastoihin ja ihmisten massa.

No mutta matkakortti ja opiskelijakortti päivitykset= DONE!Ei tarvitse taas murehtia vuoteen asiaa..

Ne jotka kuvittelevat opiskelijaelämän olevan yhtä bilettämistä niin kokeilkaas opiskella alaani.

1.Töitä ei opiskelun ohella voi juurikaan tehdä. Muuten -> burn out. No money, no funny.

2. Kukaan ei jaksa seuraasi tietyn mielentilan tavoitettuasi: Puhut latinaa ja hiplailet ihmisiä.

3. Tehtäviä ja opiskeltavaa on yksinkertaisesti niin paljon, että hautaudut kirjaimellisesti työn alle.

Mutta eiväthän nämäkään pro juhlijaa estä...

---------
En voi muuta kuin nöyrtyä luonnon voimien edessä. Uskomaton sade ja tuuli. Se miten aurinko paistaa vaikka sataa samalla kaatamalla.. Lätäköiden väistely kahden pumpulituppo koiran kanssa ja täysi kastuminen ulkona.

Mieletöntä!

Parasta kaikessa: Sateen tuoksu.

-------

Jotkut asiat ovat joskus varsin kummallisia, sekä selityksiä kaipaisi.

Viime sunnuntaina töissä nostin yhden asiakkaan piilarit esille ja mietinkin pitäisikö niitä ilmoitella ja mitähän tapaukselle kuuluu. (Varsin mahtava ja huulta heittävä asiakas) Ei aikaakaan kun hän tepasteli sisään ja kollegani melkein kysyikin tältä tapaukselta, että soitinko hänelle vai mitä.. (Siinä vaiheessa mietimme kenet hunksyn "tilaisimme psykedeellisellä voimillani paikalle seuraavaksi.)

Tänään opiskelijakorttia päivittäessäni ajattelin, että minun olisi tavattava yksi liikunnan pomoistani ja sopia tuntini sisällöstä tarkemmin jne. Kun lopulta pääsin tarraa hakemaan jonolta niin kukapas muu sisään astelee kuin kaipaamani ihminen. Sain hoidettua monta kärpästä yhdellä iskulla.

Mahtavia sattumia!

Nyt jumittamaan ja fiilistelemään..