Leijona vai nalle?

Mieletön fiilis astella tähtitaivaan alla laput korvilla kuunnellen venäläistä raggaeta.

Miksi oi miksi suuri osa ihmisistä ei osaa arvostaa pieniä arkisilta tuntuvia asioita?!

Jänniä juttuja sattunut koko viikon ja nyt hiukan väsyttää. Kouua, duunia, koulua, duunia, treenejä, duunia jne. Bää on hiugan bibi..

Ihana kollega kun sanoi tänään, että lähes ny lebäämään kotio.

Kyllä vaan asiat aina parempaan suuntaan menee kun niille uskaltaa jotan tehdä, eikä jää vain tuleen makaamaan.

Mikä mieleeni harmistuksen ja ketutuksen kohteena on nyt viime aikoina noussut on ajan puutteni. Kuinka nautinkaan jutella omituisten ajattelevien ihmisten kanssa punaviinin äärellä ja väitellä eksoottisista asioista. Kuinka rakatankaan lukea klassikoita ja roska kirjallisuutta jne. Miksi olen jättänyt itselleni niin vähän aikaa elämässäni?

*Vilkaisee pöytänsä yli peiliin ja katselee lurppakorvaista nuukahtanutta luukkiaan*

Ja asioihin tuleepi nyt muutos! Kun aikaa alkaa duunilta olemaan, opiskelen ja opin koulun kussien lisäksi aina myös jotain uutta alaa/asiaa tai tutustun uuteen ihmiseen!

*varmoin askelin haukotusten saattelemana sulkee koneensa*

BTW: ihania ihmisiä tullut tavattua ja mahtavia persoonia. Lisäksi oikein suloisia mahtavia kundeja, mutta ei.. Ei perhosia edelleenkään! Täytyy jatkaa metsästystä!