lööbailua

Jälleen kuvioissa.

Joskus on vaan niin väsynyt, ettei ole mitään sanottavaa ja lopullisesti muurasin seinän ex kihlattuni ja itseni väliin. Paukutelkoon sitä nyrkeillään jos jaksaa, mutta mulla ei vaan ollut voimaa katella sen haavekuvia ja ripustautumista. Nyt se varmaan vetää taas hirveät kännit ja syyttää mua nyt siitä, että ryyppää..

Jokainen tekee omat vallintansa itse ja turha osoitella syyttävää sormea ympäriinsä omasta tilastaan, sillä jos minulta kysytään niin ihminen on valintojensa uhri.

Jännä löytää itsestään se levoton pohdiskelija jälleen, luen runoutta, sivistän itseäni kuuntelemalla Yrjänää, Alankoa etc.

Pohdin syitä ja makaan alasti, syön, makaan taas alasti, katson telkkaria, siivoa ja makaan jälleen alasti, mässäilen, luuhaan cityssä... ja makaan taas alasti.

Edellinen kuvaa hyvin tätä viikonloppuani. Miksi näin helvetin hyvännäköinen nainen, jolta kaiken tämän varustelun lisäksi löytyy sisältöäkin ja pilkettä silmäkulmasta, unohtamatta räkänaurua lymyää kotonaan viikonlopun?! Sitähän voisi olla valtaamassa tanssilattiaa, vetämässä muutamat shotit, pelaamassa pokeria, filosofisoimassa viini pullon ääressä, pitämässä hauskaa...

Sen sijaan: luen, makaan alasti, vaihdan CD:n, luen, viuhahdan partsilla, makaan alasti...

*Hihittelee*

Mutta tää on kyllä elämää ja helvetin rentoa sellasta. I feel good!

*hiukset pystyssä raapii takapuoltaan ja menee taas makoilemaan alasti*