BLOGIJOULUKALENTERI, LUUKKU 13

JOULUMAINOKSET

Niissä on aina tosi kaunis nainen, komea mies ja pikkutyttö samettimekossaan ja sitten se pakollinen kultainennoutaja. Sen naisen rinnat ei rupsahda koskaan, se ei kärsi PMS oireista, eikä sen deodorantti petä edes jouluruokia valmistaessa. Mies ei pane sihteeriään pikkujouluissa, ei kehu äitinsä ruokaa paremmaksi tai naura pieruilleen. Koirasta ei lähde ollenkaan karvoja, eikä sitä tarvitse käyttää pihalla kuin kerran päivässä. Ja se muksu ei koskaan tee muuta kuin hymyilee sievästi. Ei ainakaan saa itkupotkuraivareita kaupan lattialla karkkihyllyn vieressä.

Niillä on varmasti oikea unelmajoulukin. Kaikki nauttivat upeasta tunnelmasta, laatikot eivät kärähdä uunissa, anoppi lensi jouluksi Ibizalle ja paketeissakin on vain ihania, hartaasti toivottuja lahjoja, eikä mitään pörrösukkia.

Onko tehokkaampaa keinoa saada meidät epätäydelliset, hengittävät, hikoilevat ja jopa piereskelevät ihmiset tuntemaan itsemme mustiksi palaneiden piparkakkujen, joulustressimigreenien ja kaupan seinältä tilattujen viinanhajuisten joulupukkien keskellä jokseenkin alisuoriutuviksi surkimuksiksi?