BLOGIJOULUKALENTERI, LUUKKU 15

JOULUKORTIT

Kortti täytyy ehdottomasti muistaa laittaa ainakin kaikille sellaisille joilta on joskus kortin saanut. Ihan vain ettei tulisi huono omatunto, jos siltä tulee taas kortti. Mukava kierre syntyy siitä, kun kumpikaan osapuoli ei kehtaa lopettaa sen invalidiliiton ilmaiskortin lähettämistä ensimmäisenä, vaikkei olla mitään muuta yhteyttä pidetty ainakaan viiteentoista vuoteen, eikä oikeastaan edes muisteta mistä sen toisen oikein tunteekaan. Nimi on kyllä tuttu, kai se joku entinen naapuri oli, vaiko ex-miehen työkaveri, sittenkin? Itella tykkää.

Ja vaikka kyseessä olisi ainut vuosittainen yhteydenpito, ei siihen korttiin mitenkään voi kirjoittaa mitään ylimääräistä informaatiota, sen valmiiksi painetun kliseen lisäksi. Korkeintaan lisätä sen ”…ja Hyvää Uutta Vuotta!” -toivotuksen perään seuraavan vuoden vuosiluvun. Ihan siltä varalta, ettei vastaanottaja tiedä mikä vuosi on piakkoin alkamassa. Pariutumiset, lapsilukumäärän kasvut ja erothan pystyy kyllä kätevästi päättelemään siitä, montako ihmistä kortin on allekirjoittanut. Paitsi, että on syytä huomioida se, että moni lemmikkikin haluaa välttämättä nimensä korttiin… Että onnea vaan uudesta vauvasta, joka olikin oikeasti hamsteri…

Ja sit vielä se hirveä stressi, että saadaan kortit postiin ennen joulukuun puoltaväliä (joka on muuten tänääään *säisäisäi*) ja kakkosluokassa menemään, jotta säästettäisiin vitonen tonnin joulukuluista…