Matkablogi

Joku valopää yritti, kiitos joko ajatusvirheen tai aivovamman, turvatarkastuksen läpi kera kolmen mehutetran. Tämän ansiosta käsimatkatavarani purettiin atomeiksi ja läpivalaistiin kolmeen kertaan. Etsivät laukun pohjalta jotain pitkulaista orgaanista ainetta. Arvoitukseksi jäi mitä se oli (kerran löysin kyllä erään laukkuni sivutaskusta muumioituneen banaanin, mutta se on toinen tarina se...).

Lento meni niinkuin puolen vuorokauden lennon voi olettaa menevän; korvatulpat korvissa, takanaistuvan isokokoisen ja sitäkin suuriäänisemmän miehen jorinoita pakkokuunnellessa ja sopivaa, tai edes jotenkuten siedettävää nukkuma-asentoa hakiessa. Sen opin, että jos haluaa säilyttää kaikki sormensa, ei kannata herättää miestä kesken makeimpien unien alkamalla suorittaa hänelle kasvopesua lentoemojen jakamalla lämpimällä märällä pyyhkeellä. Lupasi jonain aamuvuoroaamuyönä töihin lähtiessään demonstroida miltä moinen herätys tuntuu.

Huonearpajaisissa kävi uskomaton munkki; ylimmän kerroksen morsiussviitti upealla merinäköalalla, parinkymmenen neliön terassilla ja suurella katosvuoteella. Pienenä särönä romantiikassa mainittakoon, että rakkaani keksi heti sängyn oleellisimman käyttötarkoituksen; WLAN toimii parhaiten juuri siellä!

Mistä erottaa ensimmäistä kertaa Thaimaassa vierailevan konkarista? Toinen säntäilee illalla rannalla kävellessään "hyppiäisten" perässä suorittaakseen niille tarkemman lajianalyysin (varmaankin taskuravun poikasia), toinen sanoo: "Ala jo tulla, minulla on niistä kuva!"