Yle uutisoi nettideittailun “nousseesta profiilista” ja “muuttuneista asenteista”. Muutamia muitakin uutisia aiheesta on viime aikoina näkynyt, joissa puhutaan siitä, että nettideittailussa ei ole mitään hävettävää ja niin edelleen.
Tällaiset perusasiat kertaavat uutiset ovat mielestäni hyvä osoitus siitä, että nettideittailusta on pikavauhtia tulossa hyväksytty työväline suhdetta etsiville. Nettideittailua ovat kuitenkin kokeilleet melkein kaikki tosissaan kumppania etsivät. Internet on kiinteä osa ihmisen arkea, työntekoa ja sosiaalista yhteydenpitoa, joten on ihan normaalia, että kumppaniakin sen avulla etsitään.
Monilla on internetistä löytyneitä hyviä ystäviä ja omassa teini-iässäni oli ainakin ihan tavallista mennä tapaamaan nettituttuja Helsinkiin tai Tampereelle niin kutsuttuihin “miitteihin”. Miksi siis olisi jotenkin poikkeuksellista etsiä sitä omaa rakasta internetissä?
Helppoa nettideittailu ei missään nimessä ole, miesten ylitarjonta on suuri ja naisten houkutteleminen markkinoille tuntuu olevan pelivalttina kaikissa nettideittipalveluissa. Kaikkien peniskuvien, varattujen ja suoraan seksiä hakevien seasta on ehkä hankalaa löytää Sitä Oikeaa, mutta se on kuitenkin mahdollista.
Ei netissä seuran hakeminen ehkä vieläkään kahvipöytäkeskustelun vakioaihe ole, mutta yhä useampi kuitenkin kertoo löytäneensä partnerinsa netin kautta. Ja siinä ei ole mitään hävettävää, kuten aikaisemmin totesin, löytyyhän niitä rakkaita ystäviäkin sieltä.
Minä nettideittailen ylpeydellä, sillä ainakin se on halvempaa kuin baariin meneminen ja sieltä seuran löytäminen. Vai kumpi on toivotumpaa, netistä aviopuolison löytäminen vai yhden yön jutun päätyminen sormuksiin asti?
Kirjoitettaessa soi Sleigh Bells - Crown On The Ground
4 kommenttia
shiwan8
2.9.2013 14:53
Jos voi elää sen kanssa, että nettideittailu on lähempänä matematiikkaa kuin mikään muu ihmisten keskinäinen kanssakäyminen niin mikäs siinä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
3.9.2013 00:22
Minähän tein tästä aiheesta oman harjoitustyöni ja likemmäs kymmenen vuotta sitten. Toki otanta oli silloin pieni eli oma luokka- terveisiä vaan Helsinkiin. Paljon on sen jälkeen vettä virrannnut Vanajassa ja Vantaanjoessa. Kokolailla ne joilla oli jo vaimo/tyttöystävä eivät nettitreffeillä käyneet tai ainakaan sitä myöntäneet.
En tiedä siitä siisteydestä enää nykyään. Siis ekat nettitreffitytöt oli aivan loistavia, kauniita ja hurmaavia. Nyt vaan alkaa olla ikää sen verran että naisilta loppuu rohkeus tai kiinnostus tai sitten vaan tuo ylitarjonta miehistä, vapaista ja varatuista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Gara
5.9.2013 00:02
Suhtauduin skeptisesti koko hommaan kunnes kokeilin.
Vastaa kommenttiinEkan ihmisen tapaaminen livenä pelotti myös mutta onneksi oli hyvä kokemus vaikka kemiat ei varsinaisesti kohdanneetkaan. Ärsyttää kyllä kun varatut miehet lähettelee viestejä. Itseä ei nappaa ryhtyä kenenkään parisuhteen piristysruiskeeksi.
Elättelen kuitenkin vielä toivoa että aitojakin ihmisiä netistäkin löytyy.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
5.9.2013 15:02
Eikös noiden varattujen kanssa ole vähän sama juttu kuin monen mimmin vähemmän realististen odotusten kanssa? Molempia pyörii noissa ympyröissä niin paljon että "skenen" maine tahriintuu. Olet sentään siinä mielessä onnellisessa asemassa sukupuolesi takia, että sinun ei itse tarvitse selvittää onko joku tyyppi vatipää vai ei koska tulevat kertomaan sen sinulle ihan itse. :)