KYSYMYS: Kumpi vie perjantain Stadin Derbyn – HJK vai HIFK?

VASTAUS: Stadin Derbyn panokset ovat kovemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tämä tulee varmasti näkymään perjantain ottelussa tavalla tai toisella. HJK tarvitsee voiton ottaakseen askeleen lähemmäksi mestaruutta, ja viedäkseen Stadin herruuden nimiinsä ensimmäistä kertaa uudella aikakaudella – viime vuonna tuo titteli jäi jakamatta kolmen tasapelin vuoksi. HIFK puolestaan tarvitsee kaikki mahdolliset pisteet säilyttääkseen sarjapaikkansa ilman liigakarsintaa. Helsinkiläisjoukkueet lähtevät otteluun hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta juuri siksi molempien joukkueiden tahtotila voittamiseen on suurempi kuin koskaan. Kumpikaan joukkue ei tule tyytymään tasatulokseen, sillä pistemenetyksiin ei ole varaa tässä vaiheessa kautta.

Lähtökohta on se, että Veikkausliigaa on jäljellä neljä kierrosta ja jaossa on kaksitoista pistettä. HJK johtaa sarjaa kahdella pisteellä, mutta IFK Mariehamn hönkii niskaan. Tampereen Ilves on niin ikään mestaruuskahinoissa mukana, ollessaan vain kolmen pisteen päässä HJK:sta.

Sarjan häntäpäässä puolestaan HIFK pyrkii ottamaan kaulaa FC Interiin. Helsinkiläisillä on kasassa 29 pistettä, turkulaisilla puolestaan 27. Todennäköisesti jompikumpi joukkue joutuu puolustamaan liigapaikkaansa nousukarsinnassa. PS Kemin romahdus toiseksi viimeiselle sijalle on epätodennäköinen, mutta silti mahdollinen.
HJK:lla on vain yksi tavoite ja se on jalkapallon suomenmestaruus. Klubin eurotaival päättyi aiemmin kuin kukaan odotti ja lisäksi joukkue koki karvaan tappion pilkuilla Suomen Cupin finaalissa SJK:lle. Klubi on kestomenestyjä, joka haluaa palata kultakantaan kahden vuoden tauon jälkeen. Joukkueen fanit vaativat menestystä ja Suomen parhaalla pelaajamateriaalilla ei ole syytä muuta tavoitellakaan. Voittamalla Stadin Derbyn, HJK saisi tärkeät kolme pistettä mestaruustaiston kannalta, sillä heti seuraavassa ottelussaan Klubi kohtaa kovimman haastajansa, IFK Mariehamnin.

HIFK on saanut taas uuden vaihteen silmään haastavan toisen kauden loppusuoralla, ja joukkueen on vielä saatava itsestään enemmän irti. Pelaajat peräänkuuluttavat haastatteluissa taistelevansa loppuun saakka, mutta nyt tekojen on puhuttava puolestaan. Joukkue kohtaa viimeisissä otteluissaan HJK:n, Ilveksen, KuPsin ja RoPsin, jotka kaikki taistelevat mitalisijoista. Loppukausi ei ole millään mittapuulla helppo, mutta voitto rakkaasta paikallisvastustajasta antaisi varmasti HIFK:lle joukkueen paljon tarvitsemaa lisävirtaa.

Lähtöasetelmat eivät voisi olla juuri paremmat. Varmaa on se, että perjantaina nähdään tunteikas ja äärimmäisen jännittävä jalkapallonäytelmä.
Kumpi vie? Tuomari haluaa nähdä parasta mahdollista draamaa ja jännitystä. Siksi Stadin herruus jää edelleen jakamatta, kun HIFK ottaa ensimmäisen voittonsa HJK:sta uudella aikakaudella ja mestaruus ratkeaa vasta viimeisellä kierroksella.

Voittaja on futisyleisö, joka saa nauttia toista syksyä putkeen uskomattoman jännittävästä ja tasaisesta sarjasta.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Mitkä ovat sykähdyttävimmät tifot futiskentillä?

VASTAUS: Tifo-kulttuuri on lähtöisin Italiasta ja Itä-Euroopasta. Perinteisesti Italiassa on nähty hienoimmat ja kantaaottavimmat tifot. Tifot ovat yleisimpiä juuri paikallispeleissä tai muuten tärkeissä otteluissa. Tässä tuomarin listaamat viisi sykähdyttävintä luomusta.

5. Suomi-Kreikka, Olympiastadionilla
Ei ehkä maailman mittakaavassa, mutta Suomen mittakaavassa nähtiin erittäin vaikuttava tifo edellisten karsintojen ensimmäisessä kotiottelussa Kreikkaa vastaan. Huuhkajan lennosta Olympiastadionilta Pariisiin Eiffel-tornin juurelle piti tulla helppo, mutta toisin kävi. Kaikkien aikojen karsinnat, joista tulikin kaikkien aikojen kärsinnät, näytti, jos ei muuta niin sen, että Suomen Maajoukkueen Kannattajista Huuhkajien menestys ei jää kiinni.

4. Celtic
Huhujen mukaan skotlantilaisen Celticin stadionilla Celtic Parkilla tunnelma on yksi maailman parhaista. Sitä ei ole vaikea uskoa, kun katsoo minkälaisia koreografioita joukkueen fanit luovat. Celtic pelasi marraskuussa 2012 kotikentällään Barcelonaa vastaan. Ottelu alkoi sillä, että ensin koko katsomo lauloi yhdessä joukkueen tunnuskappaleen You´ll Never Walk Alone. Kun joukkueet saapuivat kentällä vihreistä, valkoisista ja punaisista lapuista muodostui koko katsomon kokoinen kuvio. Celtic vieläpä voitti ottelun 2-1. Tunnelmaa muutenkin ottelusta ja vieläpä Barca-fanin silmin.

3. Benfica
Portugalin herruudesta pelattiin huhtikuussa 2015 Benfican ja Porton välisessä ottelussa Lissabonin Estádio da Luzilla. Isäntäjoukkueen fanit näyttivät, mistä koko katsomon kokoisesta tifosta on kyse. Koko katsomo oli puna-valkoinen ja pitkän sivun keskeltä nousi kolmiulotteisesti Portugalin mestaruuspytty. Vaikuttavaa. Ottelu päättyi 0-0, mutta pisteet tifosta menivät isännille 6-0.

2. Galatasaray
Turkissa kyllä osataan tifojen teko. Vaikka katsomokulttuuri on välillä vähän häijyä, niin omia osataan tifoilla kannustaa. Galatasarayn fanit ovat erikoistuneet varsinkin 3D-koreografioiden tekoon. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon, mutta nostetaan nyt kärkeen kiihkeä paikallispeli Galatasaray-Fenerbache vuodelta 2012. Puna-keltaisen seinän keskeltä nousevat niin hyökkäävä leijona, kaupungin siluetti, silta kuin stadion. Huikea kokonaisuus! Kuvaajat, joiden pitäisi kuvata pelaajatunnelista marssivia pelaajia, ryntäävät ikuistamaan tifoa.

1. Borussia Dortmund
Gelbe Wand – keltainen seinä. Borussia Dortmundin kuuluisa fanikatsomo The Unity pani parastaan Mestareiden liigan puolivälieräottelussa Malagaa vastaan vuonna 2013 Westfalenstadionilla. Jo itsessään koko päädyn kokoinen musta-keltainen seinä ja teksti Auf den Spurendes Verlorenen Henkelpotts (vapaasti suomennettuna Kadonneen CL-pytyn jäljillä) oli varsin näyttävä, mutta kun pelaajien saapuessa seinästä nousi esiin vakooja, oli hetki mykistävä. Taustalla soi vielä legendaarinen Mestareiden liigan hymni, joten kylmät väreet olivat taattu. Itse peli oli vielä huikea ja päättyi saksalaisten 3-2-voittoon.

Videolla näytetään pidempäänkin tifon valmistusprosessia. Ihan yhdessä yössä ja parin henkilön voimin moinen tifo ei valmistu. Respect!

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Elias Mastokangas teki Suomen maajoukkueiden historian nopeimman maalin. Tätä kaverin kanssa ihasteltiin ja alettiin pähkäilemään maailman nopeinta osumaa. Eikös se ole hallussa Nicklas ”Lord” Bendtnerillä? Olenko pahasti väärässä?

VASTAUS: Suomen alle 16-vuotiaitten poikien maajoukkue pelasi Pohjois-Irlantia vastaan kaksoismaaottelut ja haki molemmista matseista hienot voitot. Avausottelussa nähtiin Suomen maajoukkuehistorian nopein maali. Pikku-Huuhkajien Elias Mastokangas teki todellisen salamamaalin, kun KaaPon kasvatti haistoi Pohjois-Irlannin puolustuksen epävarman syötön jo seitsemän sekunnin pelin jälkeen. Nopean häkin tehnyt Mastokangas oli molemmissa otteluissa muutenkin tulilla. Kaarinan poika teki otteluissa yhteensä hienot kolme maalia ja sai myös kehut valmentaja Kai Nyyssöseltä.

Vaikka Mastokangas tekikin suomalaista historiaa, jää hieno suoritus vielä reilusti ennätyslukemista, sillä listoilta löytyy peräti neljä pelaajaa, jotka ovat tehneet maalin jopa alle kolmessa sekunnissa. Kaikki neljä pelaajaa laukoivat pallon suoraan maalia kohden aloitussyötön jälkeen. Joidenkin listojen mukaan ykkönen on saudiarabialaisen Nawaf Al Abedin Al-Hilalille Al Shoalahia vastaan 2,1 sekunnin kohdalla laukoma maali. Joidenkin listojen mukaan laukaisu kesti kuitenkin yli 2,3 sekuntia. Muut kolme, jotka ovat laukoneet alle kolmen sekunnin ovat: serbialainen Vuk Bakicil 2,2 sekuntia, englantilainen Marc Burrows 2,6 sekuntia ja brasilialainen Ricardo Oliveira 2,8 sekuntia. Alla olevan 20 nopeinta maalia videopätkän nopeimmaksi on merkitty Vuk Bakical. Sekuntikello käteen, jos haluat tarkan vastauksen. Kaikkien suoritukset ovat kerrassaan huimia.

Uskon jatkossa tulevan alle kahden sekunnin suorituksia, koska nykyisillä säännöillä saa aloituksen potkaista suoraan aloituksesta eteenpäin. Näissä edellä mainituissa maaleissa joukkue on joutunut tekemään pienen siirron ennen laukausta. Sadasosat pois ja suomalaiset kamerat pyörimään. Nyt olisi paikka päästä Guinnessin ennätysten kirjaan.

Mietin hetken aikaa ja ihmettelin, mistä sinä Nicklas Bendtnerin tähän listaan oikein kaivoit. Kunnes välähti lamppu pään päällä. Lordilla ei ole hallussa maailman nopein maali aloituksesta, vaan nopein maali kentälletulon jälkeen. Tanskan väriläiskä ennätti olla kentän puolella vaihdosta tultuaan ainoastaan 1,8 sekuntia ennen hienoa puskuosumaansa. Bendtner kirmasi suoraan vaihdosta puskemaan Cesc Fabregasin antaman kulman maaliin. Arsafanit muistavat maalin aina, tulihan se rakasta vihollista Tottenhamia vastaan. Näin tullaan vaihdosta kentälle, ykkösellä sisään!

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Isot jyrää! Onko niin sanotuilla pienemmillä seuroilla enää mitään jakoja Mestarien liigassa?

VASTAUS: Valitettavasti ja ikävä kyllä näin se on. Pienempien seurojen mahdollisuudet päästä mukaan ja selviytyä jatkoon alkulohkoista ohenevat entisestään.

Mestarien liigan isot rahaniput valuvat jatkuvasti jo valmiiksi rikkaille suurseuroille, joten joka vuosi isot vain kasvavat. Ja todennäköisesti, jos suurmaille ei tule isoin potti, perustavat jätit tulevaisuudessa oman superliigansa, mikäli Uefa ei tyydy vahvimpien lakiin. Isot määräävät ja saavat sanansa helpommin läpi. Tätä tukee Euroopan jalkapalloliiton uusi päätös, jossa jo 2018 alkaen rankingin neljästä (ITA, ESP, ENG ja GER) parhaasta maasta pääsee neljä joukkuetta suoraan lohkovaiheeseen.

Viime vuosien ja tämänkin kauden ensimmäiset kierrokset kertovat isojen ja pienien julman eron. Murskavoittoja ja useita. Celtickin on jollain mittasuhteella suurseura, mutta kun alkulohkossa otat kuokkaan Barcalta lukemin 7-0, niin eihän tässä ole järkeä ja kaiken lisäksi ero kasvaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Näitä hurjia tasoeroja olemme nähneet jo useamman vuoden, todellisuudessa alkulohkot ovat joillekin jengeille liian helpot ja todelliset pelit alkavat aina vasta keväällä pudotuspeleissä.

Onhan se totta, jätit pelaavat yleensä näyttävintä jalkapalloa, mutta jos välieräparit tulevat olemaan jatkossa aina samat joukkueet, niin ennaltaarvattavuus pilaa hyvän sarjan viihdearvon.

Ja jos puhutaan suomalaisen seuran mahdollisuuksista päästä edes Mestarien liigassa lohkovaiheeseen, ne heikkenevät vuosi vuodelta. Jo nyt toisella karsintakierroksella suomalaisseura kohtaa aina joukkueen, jonka budjetti on paljon isompi kuin sinivalkoisen seuran.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Joel Pohjanpalo tykkää tehdä historiaa. Otteethan ovat kuin Super-sub Solskjaerillä?

VASTAUS: Molden enkeli Ole Gunnar Solskjaerin oli tapana tulla Manchester Unitedissa kentälle vaihdosta tekemään maalin tai kaksi, jolloin babyface ristittiin Super-subiksi eli super-vaihtomieheksi. Pohjanpalossa on tällä hetkellä paljon samaa, mutten ristisi häntä super-subiksi, vaikka hieno nimi onkin, sillä uskon Huuhkaja-kärjen ottavan paikan Leverkusenin avauksessa. Jos mies tekee joukkueen kaikki maalit, tuskin häntä on järkeä penkillä istuttaa, sillä tahti on järkyttävän kova. Vain tyhmä istuttaa kuumaa pelaajaa penkillä.

Juuri 22-vuotta täyttänyt Pohjanpalo on ehtinyt lyhyen uransa aikana tehdä jo useaan otteeseen historiaa futiskentillä. Helsingin Ruoholahden hiekkatekonurmella ensiaskeleet ottanut maalinsylkijä mätti kerran Helsinki-cupissa huimat 37 maalia. Ensimmäiset miesten pelit liukas kärki sai alleen kaudella 2011 HJK:n reservijoukkueessa, Kakkosen Klubi 04:ssa. Tahti oli heti hurjaa. 21 sarjaottelua plus kaksi Ykkösen karsintaottelua ja mies tykitti uskomattomat 33 maalia. Sarjan maalikuninkuus ja uusi Kakkosen maaliennätys. Lisäksi hänet valittiin Kakkosen A-lohkon kauden parhaaksi pelaajaksi (historian nuorin), mutta suurin palkinto tuli kauden lopussa, kun hän pääsi kentälle Veikkausliigan ottelussa HJK kohdatessa RoPS:n.

Kausi 2012 lähtikin Pohjanpalolta räväkästi käyntiin HJK:n edustuksen mukana. Kauden avausottelussa IFK Mariehamnia vastaan Töölössä verkonheiluttaja teki hattutempun eli kolme maalia alle kolmessa minuutissa rikkoen Veikkausliigan ennätyksen.

Historian tehtailu jatkui tänä vuonna kun Huuhkaja-kärki pääsi näyttämään taitojaan kovassa Bundesliigassa. Bayer leverkusenin suomalaishyökkääjä teki hattutempun, kun Leverkusen voitti kotonaan HSV:n 3-1. Samalla tavalla kuin Klubissa syntyi toisessa ottelussa ja ensimmäisessä kotiottelussa heti hattutemppu. Samassa ottelussa Pohjanpalosta tuli Bundesliigan historian ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt kaksi maalia ottelun lisäajalla. Vaihtomies Pohjanpalo on siis tehnyt nyt kahdessa ottelussa ja alle 30 minuutissa Leverkusenille mukavat neljä maalia.

Joel Pohjanpalosta tuli viikonloppuna vasta toinen suomalainen, joka on tehnyt hattutempun jossain Euroopan neljästä suurimmasta jalkapallosarjasta. Aiemmin Englannin, Italian, Espanjan tai Saksan pääsarjassa verkkoja oli heiluttanut kolmesti samassa pelissä vain Mikael Forssell.

Ja jonkinlaisena historiankirjan suorituksena voidaan pitää myös Jollen Fortunan aikaista diskoreissuakin. Harva pääsee huonon kauden ja omien hölmöilyjen takia ylempään sarjaan pelaamaan. Onneksi Leverkusen luotti suomalaiseen. Maaleja tulee jatkossa lisää ja historian kirjojakin laitetaan uusiksi varmasti. Pohjanpalo on tulilla

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Kuka nykyisistä jalkapallomaalivahdeista on paras rangaistuspotkujen torjuja?

VASTAUS: Pilkussa maalivahdilla ei ole mitään hävittävää, koska se on käytännössä mahdotonta torjua. Kumma kyllä, tässäkin jotkut ovat todella hyviä.

Kovin pilkkujen torjuja löytyy tällä hetkellä La Ligasta ja FC Valencian valkopaidoista. Brasilian maajoukkuevahti Diego Alvesin tilastot rankkareissa ovat suorastaan käsittämättömät. 31-vuotiaalle vahdille on vedetty yhteensä 39 rangaistuspotkua, joista maaliin on mennyt vain 19 yritystä. Ja joukosta löytyy kovia pelimiehiä, joita Alves on pimentänyt. Ronaldo, Messi, Diego Costa ja Carlos Bacca ovat vuorollaan joutuneet pettymään Alvesin edessä.

Viime vuoden loppupuolella Sevilla vastaan poimitun rankin ansiosta Alves nousi La Ligan parhaaksi pilkkujen torjujaksi viimeiseen 25 vuoteen. Kumiukko on enää yhden torjunnan päässä Espanjan liigan kaikkien aikojen ennätyksestä, jota pitää hallussaan Barca-legenda Zubizarreta. La Ligassa Alvesin saldona rankeissa on 15 torjuntaa 35 yrityksestä.

Alvesilla on aina tapana toimia samoin ennen pilkkua. Ensin hän käy sanomassa muutaman sanan ampujalle (aukomassa päätään), ennen kuin asettuu maaliviivalle. Aina kun laukoja lähtee vauhtiin, alkaa Alves heilua maalilla haluten häiritä vetäjää. Vaikka mies sanoo tutkivansa ennen peliä videoilta, mihin vastustaja mahdollisesti vetäisi pallon, hän tekee kuitenkin vasta päätöksen juuri ennen laukausta ja aavistaa useimmiten toiseen kulmaan ja näköjään hyvin usein oikeaan paikkaan.

Italian Serie A:sta löytyy toinen kova pilkkujen poimija. Slovenian ja Inter Milanin Samir Handanovic on torjunut Serie A:ssa 52 pilkusta 21, joten miehen torjuntaprosentti on huimat yli 40, ja viime kaudella isokokoinen maalivahti laittoi ennätyksiä uusiksi. Serie A:n ainoa veskari, joka on napannut kuusi pilkkua putkeen kiinni. Ennätys, jota tuskin rikotaan ihan heti.

Tämän kauden ja yksittäisen ottelun kovimmasta suorituksesta vastaa Dundee Unitedin maalivahti Cammy Bell, joka poimi samassa matsissa peräti kolme pilkkua. Skotlannin mestaruussarjassa Dundee voitti Dunfermlinen 3-1, mutta voitto ei olisi ollut mahdollista ilman maalivahti Cammy Bellin superpeliä. 29-vuotias veräjänvartija poimi matsissa peräti kolme rankkaria ja näin avitti kotijoukkueen maukkaaseen voittoon.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Onko HJK mestaruustahdissa?

VASTAUS: HJK:lle mestaruuden tulisi olla rutiinisuoritus, mutta tälläkään kaudella junan kulku ei ole ollut tasaista puksutusta. Seuran budjetti keikkuu korkealla muiden yläpuolella ja sen turvin Klubin pitäisi voittaa mestaruus joka vuosi vähintään kymmenellä pinnalla. Nyt mestaruus on tiukalla, mutta eiköhän raitapaidat kampea rutiinilla pystin Töölöön.

Klubin ovi on käynyt tiheään tahtiin. Ennen kauden alkua riveihin saapuivat Markus Uusitalo, Vincent Onovo, Nnamdi Oduamadi, Mikael Forssell, Medo, Alfredo Morelos, Anthony Annan, Ivan Tatomirovic, Richard Gadze, Lum Rexhepi ja Ville Jalasto. Kesken kauden saapuivat vielä Rafinha, Evans Mensah, Ousman Jallow, Roni Peiponen sekä viimeisimpänä Akseli Pelvas.

Jotta kopissa ei ole liikaa tunkua, ovat keskuudesta poistuneet Gadze, joka palasi takaisin Delhiin, Leo Väisänen, joka pelaa loppukauden PK-35:ssä ja Lassi Järvenpää, joka siirtyi RoPS:iin. Medo tuli ennen kauden alkua ja sopimuksessa olleen pykälän mukaan lähti elokuun lopussa. Ensin hän toki ”unohti” kertoa lähdöstään, mutta ei sitten ollutkaan unohtanut. Medo jatkaa uraansa Kuwaitissa.

HJK:n puolustaminen on ollut jokseenkin epävarmaa ja pakka kentällä on hajonnut tämän tästä. Jonkin asteinen maksimisuoritus nähtiin Klubilta kotiottelussa KuPS:ia vastaan. Kuopiolaiset tekivät kaksi viimehetken osumaa, lähinnä helsinkiläisten omista virheistä, ja nappasivat täydet kolme sarjapistettä. Pari kautta sitten moista virhesumaa ei raitapaidoilta olisi nähty.

Hyökkäyspelistä on puuttunut viimeinen niitti. Atom Tanaka on ollut suuressa roolissa Klubin hyökkäyspelissä ja nyt loukkaantumisen ajan ei ole löytynyt ketään, lähellekään, joka olisi voinut hänet paikata. Insinööri Lehkosuon jokailtaisiin rukouksiin liittyy varmaan toive siitä, että Tanaka olisi pian pelikuntoinen.

Johonkin on siis kadonnut HJK:n tappavan tehokas – ja voisi jopa sanoa tylsä – rutiinitaso, jolla joukkue monta vuotta hallitsi suvereenisti Veikkausliigaa. Silti laajan pelaajamateriaalin turvin helsinkiläisjoukkue vääntää paikkansa Veikkausliigan kärkeen. Pahimmat uhkaajat IFK Mariehamn ja RoPS operoivat kuitenkin niin pienellä rosterilla, että syksyn pimenevinä iltoina alkaa väsy painamaan pitkän kauden pelanneiden runkopelaajien otteissa ja pistemenetyksiä tulee väkisinkin.

HJK:n kompuroinnissa on se erinomainen asia, että Veikkausliiga on viime kauden tapaan erittäin mielenkiintoinen. Kamppailut käydään sarjan voitosta, europaikoista ja suorasta säilymisestä sarjassa. Toivottavasti sarjan loppuratkaisut nähdään taas viimeisen kierroksen viimeisillä hetkillä.

Tässä HJK taipuu tappioon KuPS:a vastaan.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

World Cupin 2004 finaaliottelussa Kanada-Suomi Leijonat koki kirvelevän 3-2-tappion.

KYSYMYS: Kannattaako herätä öisin katsomaan World Cupia?

VASTAUS: Ehdottomasti kannattaa! Jos siviilielämä antaa myöden, niin kannattaa valvoa vaikka joka yö. Tosifanithan ovat ottaneen lomaa 17.9-1.10. väliseksi ajaksi ja pyhittäneet arkielämänsä World Cupille. Olisi silti suoranainen ihme, jos turnauksesta tulisi Leijonien juhlaa ja siihen kannattaakin suhtautua itse Jääkiekon juhlana! Avauspelissä Suomi ehti jo ottamaan pahasti pataan Pohjois-Amerikan junnuilta, joten on todella mielenkiintoista nähdä miten rivit kootaan Ruotsia ja Venäjä vastaan. Onnellisia voidaan myös olla siitä ettei meillä taaskaan ole Aleksandr Ovetškinin kaltaisia yksilöurheilujoita lahottamassa joukkuetta: Leijonat seisovat ja kaatuvat nimenomaan joukkueena.

Suomen muut alkulohkon pelit ovat Ruotsia vastaan 20.9. ja Venäjää vastaan 22.9. eurooppalaisittain säädylliseen klo 22.00 aikaan, joten niitä pääsee normaali työssäkäyvä väijymään ilman suurempia seuraavan aamun silmäpusseja. Parhaimmassa ja pahimmassa tapauksessa Leijonien pelit sitten ovatkin siinä. Sarjajärjestelmä kun on luotu ilman kummolamaisia välisarjan välisarjoja, sillä kahden lohkon kaksi ensimmäistä pääsee välieriin ja muut voivat jatkaa NHL-kauden odottelua. Sen vuoksi tuo Leijonien ensimmäinen peli on äärimäisen tärkeä, sillä siinä ei voi muuta kuin ryssiä turnauksen. Aina puhutaan pakkovoitoista, mutta Pohjois-Amerikan joukkuetta vastaan tuo pakkovoitto on otettava, jos haluaa pelata mitaleista. Ennakkoasetelmissahan Ruotsi, Suomi ja Venäjä taistelevat välieriin pääsystä.

Pientä lisätvistiä ohjelmaan on luotu sillä, että finaalit pelataan paras kolmesta -järjestelmällä. Onko kokeilu sitten hyvä, se nähdään vasta ratkaisujen äärellä.

World Cup on edellisen kerran järjestetty vuonna 2004 eikä seuraavasta ole tietoa. Tietoa ei ole myöskään siitä, milloin NHL-pelaajat pääsevät seuraavan kerran olympialaisiin. Vuoden 2018 olympialaisten neuvottelut ovat jo käynnissä, mutta asia ratkennee tapojen mukaisesti vasta kyseisen kauden kynnyksellä.

Nyt kannattaa siis valvoa, kun kerrankin on mahdollisuus nähdä maailman parhaat lätkänpelaajat saman turnauksen alla. Kyllä kuolema kuittaa univelat vai miten sitä sanotaan…

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Jos sekä PK-35 Vantaa että FC Inter putoavat Veikkausliigasta, tuleeko Shefki Kuqista ensimmäinen valmentaja, joka pudottaa kaksi joukkuetta yhden kauden aikana?

VASTAUS: Shefki Kuqi aloitti kauden PK-35 Vantaan valmentajana ja PK-35 on nyt tukevasti suoran putoajan paikalla ja hyvin todennäköisesti putoaa Veikkausliigasta. Kuqi siirtyi kesken kauden FC Interin valmentajaksi ja Inter on nyt karsijan paikalla. Mahdollista siis on, että molemmat joukkueet putoavat Veikkausliigasta. Suomen sarjoissa tämä olisi tiettävästi ensimmäinen kerta, jos näin siis tapahtuu, kun sama valmentaja pudottaa kaksi joukkuetta saman kauden aikana. Sen sijaan vastaavasti on käynyt neljä kertaa Englannin sarjoissa.

Kultaisella 80-luvulla nähtiin moinen ihme kolmena kautena peräkkäin. Kaudella 1985–1986 Ron Saunders lähti tammikuussa ovet paukkuen Birmingham Citystä ja siirtyi, kaikkien yllätykseksi, paikallisvastustajan ja myös sarjapaikasta taistelleen West Bromwich Albionin leipiin. Eihän siinä hyvin käynyt ja paikalliskilpailijat sijoittuivat 1. divisioonassa (nykyinen Valioliiga) vähemmän tyylikkäästi sijoille 21 ja 22.

Seuraavalla kaudella 1986–1987 saman tarinan kokivat Manchester City ja Aston Villa, kiitos Billy McNeilin. McNeill aloitti kauden Manchester Cityn valmentajana, jätti seuran syyskuussa johtaakseen Aston Villaa. McNeill ei pystynyt pelastamaan Villaa, joka päätyi sarjan viimeiseksi ja putosi 1. divisioonasta. Sen paremmin ei käynyt Manchester Citylle, joka päätyi toiseksi viimeiseksi ja koki saman kohtalon.

Eri sarjatasoilla samanlaista kyseenalaista mainetta on kerännyt Dave Basset. Basset aloitti kauden 1987–1988 Watfordin valmentajana 1 divisioonassa, mutta sai kenkää tammikuussa. Sen jälkeen hän tarttui Sheffield Unitedin peräsimeen 2. divisioonassa, mutta menestys ei noussut huimaksi jälkimmäisessäkään. Sheffield United hävisi Bristol Citylle karsintapeleissä ja putosi sarjaporrasta alemmas. Putoamisesta huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) Bassettin ura jatkui Sheffieldissä menestyksekkäänä seuraavat 10 vuotta.

Tuoreimpana tapauksena Englannin kentiltä on Gary Johnson. Johnson aloitti kauden 2014–2015 Yeovil Townin valmentajana Englannin Ykkösliigassa ja vapautettiin tehtävästä 4. helmikuuta. Reilua kuukautta myöhemmin 30. maaliskuuta hän aloitti uuden pestinsä sarjaporrasta alempana Cheltenham Townin managerina eikä onnistunut säilyttämään joukkuetta Englannin Kakkosliigassa.

Omanlaistansa kunniaa on tehnyt skottilainen valmentaja Jackie McNamara ollen ilmeisesti ainoa, joka on onnistunut pudottamaan kaksi joukkuetta yhden kauden aikana ja vielä eri maassa. McNamara valmensi Skotlannissa Dundee Unitedia (Scottish Premiership), mutta sai potkut heti syyskuussa 2015. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän otti valmentaakseen York Cityn, joka putosi kauden päätteeksi Englannin Kakkosliigasta.

Tähän saavutukseen Kuqilla on vielä matkaa, mutta hyvällä tiellä ollaan…

FC Inter taistelee suorasta säilymisestä Veikkausliigassa lähinnä HIFK:ta vastaan. Kaikki haluavat tuomareita myöten, että HIFK pysyy sarjassa, latasi Kuqi FC Inter–HIFK -pelin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Vieressä istunut Antti Muurinen on muuten voittanut Suomen Mestaruuden kahdessa eri seurassa.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Super-drafti kesä takana. Millaisia pelaajia Suomelle on tulossa ensi vuoden draftiin? Mahtuuko yksikään ensimmäiselle kierrokselle?

VASTAUS: Kaikkien aikojen suomalainen NHL-varaustilaisuus nähtiin juhannusviikonloppuna Buffalon First Niagara Centerissä, jossa kirjaimellisesti huudettiin kilpaa suomalaispelaajista.

Suomalaisittain draftitilaisuus oli poikkeuksellisen, kun peräti neljä pelaajaa varattiin avauskierroksilla. Upean kauden Tapparassa ja Leijonissa pelannut Patrik Laine varattiin ensimmäisenä suomalaisena numerolla kaksi Winnipegiin. Tämän jälkeen Edmonton Oilers varasi Kärppien hymypojan Jesse Puljujärven neljäntenä ja Vancouver Canucks puolustaja Olli Juolevin viidentenä. Avauskierroksen huipensi vielä HIFKiä Nuorten SM-liigassa edustanut näppärä Henrik Borgström, jonka varasi Florida Panthers numerolla 23.

Suomalaisia varattiin tämän vuoden NHL-draftissa hyvin. Yhteensä 15 sinivalkoista Leijonaa varattiin, mikä on samalla korkein määrä sitten vuoden 2004, jolloin 15 suomalaista tuli varatuksi. Ennätyksestä tosin jäätiin vielä kauas. Vuonna 2002 varattiin peräti 26 suomalaispelaajaa. Varaustilaisuudesta tekee poikkeavan se, ettei suomalaisia ole koskaan varattu näin paljon kärkisijoilla. Kolmea suomalaista ei ole koskaan aiemmin varattu kymmenen ensimmäisen joukossa.

Nyt kun draftit on varattu, keskitytään ensi vuoteen ja ruvetaan etsimään ensi kaudeksi tulevia ykkösvarauksia. Suomalaisittain pullat ovat hyvin uunissa myös ensi vuotta ajatellen. Vuoden 2017 kesän varaustilaisuudessa nähdään hyvin todennäköisesti uusi ennätys suomalaisten ykköskierroksen varausten osalta. Ykköskierrokselle on tyrkyllä tällä hetkellä peräti kuusi suomalaista. 18-vuotiaiden MM-kultaryhmästä vakuuttavaa työtä tehneet Kristian Vesalainen, Juuso Välimäki, Eeli Toivanen, Urho Vaakanainen, Robin Salo ja Emil Oksanen ovat kaudella 2016-2017 ne nimet, joita meikäläisten kannattaa erityisesti pitää silmällä. Ja pitää muistaa, että nämä nuoret kehittyvät vuodessa huimasti, joten varausmäärä voi jopa nousta. Meillä on todella paljon lupaavia nuoria tulossa.

Suomessa tehdään tällä hetkellä asioita oikein juniorikiekossa. Ja mikä tärkeintä, nämä nuoret miehet osaavat voittaa pelejä. 5-10 vuoden kuluttua Leijonat tappelevat tosissaan olympiakullasta.

Patrik Laine, nro 2, Winnipeg Jets:

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.