KYSYMYS: Kuka huippufutari on kärsinyt viime vuosina eniten loukkaantumisia?
VASTAUS: Kyllä sen täytyy olla Bayern Munchenin huippu toppari Holger Badstuber, joka on ollut loukkaantuneena yli puolet urastaan ja onni ei tunnu kääntyvän millään.
Seitsemän kautta Badstuber on pelannut ammattilaistasolla ja aina Bayern Munchenin väreissä. 26-vuotias puolustaja on yksi maailman parhaista vasenjalkaisista toppareista, vaikka on lähes aina lasaretin puolella. Ensimmäiset vuodet menivät vielä jotenkuten ehjänä, mutta viimeiset neljä vuotta ovat pelaajalle olleet suoraan sanottuna yhtä helvettiä. Kolmen ensimmäisen kauden aikana toppari ehti vakuuttaa Bayernin organisaation ja koko futismaailman otteillaan. Miestä oltiin viemässä Englantiin tai Espanjaan hyvien otteiden ansiosta. Munchen ehti tulla rahanippujen kanssa väliin ja pääsi kirjoittaa miehen kanssa sopimuksen vuoteen 2017 asti, kunnes alkoi uskomattoman huono tuuri loukkaantumisten kanssa.
Saksan maajoukkueessa 31 kertaa esiintynyt Badstuber oli pahimmillaan loukkaantumisten takia 19 kuukautta poissa kentiltä. Toppari loukkasi polvensa 1. joulukuuta 2012 ottelussa Borussia Dortmundia vastaan. Ristisideoperaation jälkeen edessä oli pitkä toipumisjakso ja ikävää takapakkia tuli sen myötä, että polvi jouduttiin operoimaan vielä toistamiseen. Kaudella 2014-2015 alku näytti lupaavalta, mutta loukkaantumiset sotkivat jälleen kauden kevät kausi menikin parannellessa vakavaa reisivammaa.
Tällä kaudella mies ehti edustaa baijerilaisia yhdeksässä eri matsissa, ennenkuin hän mursi harjoituksissa nilkkansa, taklattuaan joukkuekaveri David Alabaa. Badstuber joutui leikkaukseen ja pakki joutuu kolmeksi kuukaudeksi sivuun eli loppukausi jälleen paketissa. Jos jotain hyvää haluaa hakea tilanteesta, onneksi miehellä ei mennyt taas polvi.
Loukkaantumisherkkä saksalainen on ammattilaisurallaan pystynyt pelaamaan vain kaksi täyttä kautta, 2009-10 ja 2011-12. Badstuber itse suhtautuu viimeisimpään loukkaantumiseensa positiivisesti ja usko palaavansa entistä parempana takaisin. Ainakin miehellä on kokemusta vastaavista tilanteista. Peliä hyvin lukeva ja loistavan syöttövalikoiman omaavaa topparia kaivataan kentälle. Never give up!
VASTAUS: Kyllä toki. Ei donkkaaminen ole pelkästään miesten hommaa. Vai mitä sanotte Lisa Leslien ensimmäisestä donkista WNBA-historiassa?
Miesten peleissä donkkaaminen on jo arkipäivää ja sanotaankin, että jos matsissa ei tule yhtään donkkia, on kyseessä huono peli. Kyllä naisetkin donkkaavat siinä missä miehetkin, mutta naisten kohdalla donkkaaminen ei ole jokapäiväistä herkkua. Ensimmäinen naisten tekemä donkkaus pelissä nähtiin 1980-luvulla.
Vuonna 1984 yliopistosarjassa aiheutti harmaita hiuksia vastustajalle 201-senttinen Georgeann Wells. Ensimmäisen donkin neitokainen teki West Virginia Universityn paidassa University of Charlestonia vastaan. Kolme kertaa kouluvuosinaan donkannut korinaluspelaaja on ensimmäinen naiskoripalloiliaja, joka löi palloa alaspäin. Paikalla ollut 100-henkinen yleisö haukkasi happea tilanteen jälkeen.
Vaikka ensimmäisestä donkista on jo kulunut aikaa. Ei pallon lyöminen alaspäin ole naisten peleissä arkipäivää. Euroopassa vain muutamat ovat onnistuneet kyseisessä tempussa ja olympiahistoriassakin vain kerran olemme nähneet donkin. Sen teki vuoden 2012 Lontoon olympialaisissa Australian Liz Cambage Venäjää vastaan. 203-senttiselle sentterille tehdään kunniakuja korille ja tyylikäs yhden käden donkki on pysäyttämätön.
Eniten donkkeja on nähty vuonna 1996 perustetussa WNBA-sarjassa. Noin parisen kymmentä donkkausta on nähty maailman kovimmassa naisten sarjassa historian aikana ja vaikka sarja perustettiin jo 90-luvulla, saatiin ensimmäistä alaspäin lyöntiä odotella vuoteen 2002. WNBA-sarjan ensimmäisen donkin esitti yksi naiskoripallon suurista Lisa Leslie Los Angeles Sparks väreissä Miamia vastaan. Muita donkkaajia sarjassa ovat olleet Michelle Snow, Candace Parker, Sylvia Fowles ja Brittney Griner.
Donkkiennätyksiä hallussaan pitää tällä hetkellä kuumin naispelaaja Brittney Griner. Lukioaikanaan jälki oli tuhoisaa. 52 kertaa 32 pelissä donkannut sentteri pitää myös hallussaan yhden pelin ennätystä. Baylor Universityä edustanut hirmu donkkasi peräti seitsemän kertaa yhdessä matsissa. WNBA:ssa jälki on ollut yhtä tuhoisaa. Debyyttiottelussa vuonna 2013 Griner iski palloa alaspäin kaksi kertaa ja hän on ainoa nainen, joka on donkannut pudotuspeleissä. Alla olevasta pätkästä näette, miksi Griner on tällä hetkellä kuumin naiskoripalloilija. Nätti riisto ja voimadonkki läpiajon päätteeksi. DAMN!
KYSYMYS: Mitä Mika Väyryselle kuuluu? Missä mies pelaa?
VASTAUS: Jos haluat löytää Mika Väyrysen, kannattaa käväistä Pitäjämäen suunnalla. Ainakin hetki sitten Väyrynen treenasi Talin palloiluhallin kulmassa. Salissa oli ruuhkaa, mutta onneksi Väykälle löytyi oma pikku pläntti kentän reunasta.
Vielä pari kuukautta sitten kuviot olivat toisenlaiset. Väyrynen palloili Los Angeles Galaxyssa, nousevan jenkkiläisen futisliigan MLS:n suurimmassa joukkueessa. Kalifornian lämpö hiveli miehen pohkeita kuumilla harjoituskentillä, jossa puitteet olivat lähes täydelliset.
Valitettavasti ja onneksi Väykän maajoukkueura on jo takana. Se ei tarkoita, ettei hänelle jossain olisi käyttöä, vaikka tällä hetkellä sopimusta ei löydykään. Hän on pelaajana siinä risteyksessä, jossa joutuu miettimään onko ulkomailta tulevat tarjoukset riittävän kiinnostavia, vai kelpaako paikka Veikkausliigassa, sillä ottajia varmasti riittäisi. Valinta voi olla vaikea: ollako ylivoimainen kotimaan kentillä vai tavallinen kuolevainen kansainvälisillä kentillä.
Jos Väykkä vielä Eurooppaan päätyy, Hollanti voisi olla hyvä arvaus.
“Hollannissa pelasin pitkään ja se maa on sydäntä lähelläni. En panisi hanttiin, jos joku seura vielä tällaisen konkarin sinne haluaisi. Olen avoin kaikelle, mutta tietenkin perhe pitää ottaa huomioon, että ihan minne vain ei voi lähteä”, Väyrynen kertoi Ylelle.
Väyrynen oli pitkän aikaa herkullinen pelaaja Suomen keskikentällä. Perusjätkä, joka toisen perusjätkän Teemu Tainion kanssa teki arvokasta duunia monipuolisella osaamisellaan. Maajoukkueen rinnalle rakentui mittava kansainvälinen ura. Väyrynen olisi voinut saavuttaa suurempiakin asioita, jos ikävät loukkaantumiset kriittisissä kohdissa eivät olisi sabotoineet uraa.
KYSYMYS: Leijonia on tarjolla moneen lähtöön, ketkä on lopullisessa World Cup -joukkueessa, jos tällä hetkellä pitäs lyödä lukkoon?
VASTAUS: World Cup – maailman parasta jääkiekkoa. Moni Leijona-fani miettii jo nyt tulevaa Suomen joukkuetta, joten tässä Tuomarin näkemys asiaan.
Käytännössä on ihan sama, kumpi Suomen ketjuista on ykkönen: Barkov sentterinä tai Koivu sentterinä. Käydään ketjut ykkösestä neloseen läpi – Tuomarin mielen mukaan, reilu puoli vuotta ennen kisoja.
Sovitaan, että ykkösketjun sentteriksi nousee Koivu. Tuttu ja turvallinen Mikko. Tampa Bayn ykkössentteri Filppula joutuu väistymään keskeltä Koivun laituriksi, mutta nauttii paikasta täysin rinnoin. Taikuri Teuvo Teräväinen isketään samaan ketjuun tuomaan hyökkäysvoimaa. Ykkönen kruunataan Jyväskylässä kotikasvatetulla pakkitaidolla Olli Määtän ja Sami Vatasen muodossa.. Kyse on pakeista, jotka osaavat luistella ja uskaltavat ratkaista.
Kakkosketjun Hidalgo on Barkov. Taitomies Mikael Granlund istutetaan Barkovin viereen ja jo viime olympialaisissa osaamisensa osoittanut parivaljakko iskee viimeistään tässä turnauksessa koko lätkämaailman tietoisuuteen. Nuorten taikureiden rinnalle istutetaan jo veteraanistatuksen saavuttanut, Barkovin kouluttanut Jussi Jokinen. Pakkina Buffalon Rasmus Ristolainen ja Esa Lindell, joka osoitti MM-kisoissa todella valmista peliä.
Kolmosen sentteri on turvallinen all-around-valinta Jori Lehterä. Mukana on tietysti NHL-ilmiö Leo Komarov, joka voisi tarvittaessa pelata ykkösvitjassa asti. Lauri Korpikoski monitoimimiehenä toisi peliin pienen kaukalon kokemusta. Dallasin toinen suomalainen Jyrki Jokipakka ottaisi kolmospakkiparin toisen tontin ja viereen asettuisi Dynamon Juuso Hietanen.
Neloskenttä koostuisi Kärppä-koulun käynnestä Joonaksista Donskoista & Kemppaisesta ja kovaa taklaavasta Miikka Salomäestä.
13. hyökkääjä olisi suonenjokelainen, kovaa laukova Iiro Pakarinen. Kisapaikkaa hyvin lähellä ovat myös Teemu Pulkkinen, Erik Haula ja mahdollisesti jopa Patrik Laine. Vai löytyisikö sinun joukkueesta kyseiset herrat?
KYSYMYS: Loukkaannuin jo ennen matsia pukukopissa. Myös Litti on saanut pullonkorkista, mutta mikä on pahin case mitä Dumari keksii?
VASTAUS: Kyllähän näitä ikäviä ja välillä huvittaviakin tapauksia on nähty.
Tässä yksi hyvä esimerkki. Ranskalainen Gironde club RC Cubzaguais -rugbyjengi huutaa lähtevänsä sotaan, ja totta kai joku vetää tämän vähän yli. Headbuttit menee överiksi, jos hormoonihirmu innostuu. Täysiä otsallaan omaa pelaajaa nenään, murtaen tämän ranskalaisen perunan. Kaveri vaihtoon ja uutta tilalle.
Pukukopeissa sattuu ja tapahtuu. Joukkueiden “kodeissa” tapahtuvat asiat jäävät yleensä koppiin ja niistä ei puhuta lehdistöille, tai saada kuvamateriaalia. Ja aina välillä asioita vuotaa lehdistölle. Kaikki muistavat Sir Fergusonin ja Beckhamin kenkäleikit ja aina välillä omat pelaajat ottavat yhteen, mutta harvemmin näin kovaa tuletusta näkee.
KYSYMYS: Mikä suomalaisseura on tehnyt hienoimman maalin UEFA:n alaisissa Eurocup-otteluissa?
VASTAUS: Eurocup-ottelut ovat suomalaisfutareiden ja fanien kohokohtia kaudessa. Pohjolan pienten joukkueiden menestys on ollut vuosien varrella kovin ohutta, mutta aina välillä olemme nähneet valonpilkahduksiakin ja upeita maalejakin. Juha Annunen tykitti 80-luvun puolessa näyttävän pommin vapaapotkusta Belgialaisen Waregemin verkkoon ja kaikki muistavat Teemu Pukin hienot maalit FC Schalke 04:ää vastaan, mutta mikä maali on kaikkien aikojen hienoin?
Kyllä sen täytyy olla edelleen tämä maali. Jokainen 1980-luvulla futista seurannut muistaa Turun Palloseuran Mika Aaltosen maalin Inter Milania vastaan ja suomalaisselostajan hehkutukset. Aaltosen mahtava kaukolaukaus takasi TPS:lle 1–0-vierasvoiton UEFA Cupissa, mikä oli vuoden 1987 suurin suomalainen jalkapallosensaatio. Maali on liukkaalta Aaltoselta uskomattoman hieno suoritus. Hyvältä sektorilta noin 30 metristä lähtevä pommi uppoaa suoraan Interin maalin oikeaan yläkulmaan.
Aaltosen uran kannalta tuolla suomifutiksen ikonisella maalilla oli käänteentekevä merkitys, sillä ottelun jälkeen miehellä riitti vientiä. Sekä Inter Milan että Rooman Lazio tarjosivat hänelle ammattilaissopimusta. Supermaalin tehnyt turkulainen allekirjoitti sopimuksen Interin kanssa, mikä teki hänestä ensimmäisen suomalaispelaajan Serie A:n joukkueessa. Aaltonen teki historiaa, vaikka hänen pelinsä Interissä jäivät yhteen harjoitusmatsiin. Turkulaisen kanssa samasta pelipaikasta kilpaili Lothar Matthäus, joten ihan ymmärrettävää, että ura jatkui muissa maisemissa. Yhden maalin ihme Aaltonen pelasi Italian lisäksi ammattilaisena Sveitsissä, Saksassa ja Israelissa.
Maalin jälkeen Mika Aaltosella oli vientiä. Taksikuskin näköinen suhari selittää Urheiluruudulle, tulevaisuuden kuvioitaan (kohdassa 5:30). Rautaista materiaalia. Hyvä Suomi ja Hyvä Turku & TPS!
KYSYMYS: Mikä futisjoukkue teki kovimman pelaajakaappauksen tammikuun siirtohässäkässä?
VASTAUS: Jalkapallon siirtoikkuna sulkeutui ja kovia siirtoja nähtiin tänäkin vuonna kesken kauden. Suurimman kohun aiheutti Kiinan rahan käyttö.
Siirtoikkunalla tarkoitetaan jakapallossa ajanjaksoa, jolloin pelaajasiirtojen tekeminen on sallittua. Kuitenkin esimerkiksi lainasopimusten teko on sallittua myös muina ajankohtina. Kansainvälinen siirtoikkuna on auki kahdesti vuodessa: sarjakauden päättymisestä 31. elokuuta saakka, sekä tammikuun ensimmäisestä päivästä viimeiseen. Tyypillisesti kansainvälisen siirtoikkunan viimeisenä päivänä tapahtuu eniten siirtoja ja niin tapahtui tänäkin vuonna. Siirtoikkuna oli aikaisemmin vain eurooppalaisten seurojen keskenäistä leikkiä, mutta nykyään siirtoikkuna koskee koko palloa.
Vaikka esimerkiksi Valioliigassa tehtiin uusi ennätys rahan käytössä, 1,38 miljardia euroa koko kauden pelaajasiirtoihin tuhlannut maailman paras liiga ei saa yhtään pelaajaa listan kärkipaikoille. Se on Kiina joka myllää nyt ja kovasti haluaa itselleen maailman parhaan liigan. Viime vuosina jalkapallo on ollut Kiinassa räjähdysmäisessä kasvussa ja maahan onkin saatu houkuteltua nimekkäitä pelureita isoilla rahasummilla. Viimeisimmän siirtoikkunan aikana kiinalaisjoukkueet käyttivät peräti 200 miljoonaa euroa.
Käydään kovimpien pelaajakaappausten kimppuun. Tuomarin Top5-pelaajasiirrot tammikuu 2016.
5. Newcastle, Jonjo Shelvey ja Andros Townsend
Newcastle haluaa pysyä Valioliigassa. Kaksi todella kovan luokan kaappausta pohjoisen nukkuvalta jättiläiseltä. Jonjo Shelvey siirtyi seuraan Swanseasta ja kirjoitti Newcastlen kanssa 5,5-vuotisen sopimuksen. Shelvey tuo raitapaitojen keskikentälle pallollista osaamista ja syöttötaitoa. Toinen hyvä kaappaus löytyi Tottenhamista. Andros Townsend tuo Newcastleen vahvaa laitapelaamista. Puolustajia kovasti haastava Townsend kirjoitti myös 5,5-vuoden sopimuksen. Näistä kahdesta herrasta harakat maksoivat yhteensä 24 miljoonaa puntaa.
4. Stoke, Giannelli Imbula
Stoke teki siirtoennätyksensä ja tammikuun siirtoikkunan kalleimman kaupan Valioliigassa, kun Mark Hughesin poppoo hankki ranskalaisen Giannelli Imbulan Portosta 18 miljoonalla punnalla eli noin 24 miljoonalla eurolla. Keskikentän pohjalla viihtyvä vasenjalkainen jätti tulee jättämään jälkensä Valioliigaan.
3. Chelsea, Pato
Brasilialaisen Corinthasin hyökkääjä Alexandre Pato solmi loppukauden mittaisen lainasopimuksen Chelsean kanssa. Brasilian maajoukkueen vakiokasvo ja armottoman kova maalintekijä yrittää pelastaa Bluesin huonon kauden. Nopea hyökkääjä on ollut Brasiliassa lainalla Sao Paulossa, jossa hän osui 26 kertaa 61 pelissä vuoden 2015 aikana.
2. Guangzhou Evergrande, Jackson Martinez
Jalkapallon Aasian mestarijoukkue Guangzhou Evergrande hankki kolumbialaishyökkääjän Jackson Martinezin Atletico Madridista 42 miljoonalla eurolla. Martinez siirtyi viime vuonna Portosta Espanjaan ja Atleticon väreihin. La Ligassa peli ei luistanut samalla tavalla kuin Porton väreissä. Portugalin puolella mies mätti 133 ottelussa peräti 92 maalia. Pelaajan osto on silti loistava kaappaus, vaikka mies ei Madridissa onnistunutkaan samalla tavalla kuin Porton paidassa. Näyttävä pelaaja, joka tuo Kiinan liigaan väriä maaleillaan ja taidollaan.
1. Jiangsu Suning, Alex Teixeira ja Ramires
Kiinan pääsarja oli parhaiten esillä tammikuun siirtoikkunan aikaan ja ennen kaikkea seura nimeltä Jiangsu Suning suuren lompakkonsa ansiosta. Ensin seura hankki ennätyssummalla Chelseasta parhaassa peli-iässä olevan Ramiresin, joka tulee olemaan kova lisä kiinalaisten keskikentälle loistavan liikkumisen ansioista. Kiinalaiset pulittivat Brasilian maajoukkuepelaajasta huimat 25 miljoonaa puntaa. Siirtoikkunan viimeisillä minuuteilla kiinalaisseura hankki vielä yhden brasilialaisen kärkeen tekemään maaleja. Alex Teixeira siirtyi Shahtar Donetskista 50 miljoonan kaupassa nanjingilaiseen seuraan. Mies oli todella haluttu Euroopassa, mutta edes Liverpoolin rahat eivät riittäneet mieheen. Loistavia ostoksia molemmat.
KYSYMYS: Vieläkö Mario Balotelli pelaa, kun miehestä ei ole kuulunut mitään. Edes ilotulitteet eivät ole paukkuneet, vai ovatko?
VASTAUS: Kyllä Super Mario pelaa futista edelleen. Kesällä Balotelli siirtyi AC Milaniin vuokralle, mutta oli loukkaantuneena lähes koko syyskauden. Nyt mies yrittää päästä parhaaseen kuntoon, jotta verkot heiluisivat kuin parhaina vuosinaan.
Mario Barwuah Balotelli on jalkapalloilija, joka vangitsee katseet kentällä ja välillä kentän ulkopuolellakin. Jalkapalloilijana Balotellia pidetään edelleenkin yhtenä lupaavimmista italialaispelaajista. Parhaimmillaan Super Mario on pysäyttämätön, kun taas pahimmillaan oma joukkue voi joutua pelaamaan alivoimalla, vaikka mies olisi kentällä. Aina tätä herraa ei pallo kiinnosta.
Onhan mies tehnyt urallaan uskomattomia häkkejä ja yksi huima tuuletuskin löytyy legendan listalta, mutta Balotelli on tunnettu myös lehtien palstoilta, jonne värikäs kärki on päätynyt useita kertoja muiden asioiden kuin vain futiksen takia. Balotellin tiedetään muun muassa yrittäneen murtautua brescialaiseen naisvankilaan veljensä kanssa lokakuussa 2010, mutta poliisi esti kaksikon yrityksen. 2011 Mario joutui maksamaan 100 000 dollarin sakot, kun tämä oli turhautunut kesken harjoitusten ja heitellyt tikkoja kohti ManCityn nuorten joukkuetta. Saman vuoden lokakuussa 2011 Balotelli onnistui sytyttämään kylpyhuoneensa tuleen ikkunasta ammutuilla ilotulitteilla, jonka seurauksena paikalle piti kutsua kytät ja palomiehet.
Balotellin pitkä loukkaantuminen on saanut monen miettimään miehen tulevaisuutta. Liverpoolista kauden mittaisella lainalla AC Milanissa olevan Mario Balotellin osto-optiota ei varmasti käytetä nykyisillä näytöillä. Pelaajan lainasopimuksessa kerrotaan olevan osto-optio 7-8 miljoonassa eurossa, mitä tuskin Milan tekee. Loukkaantumisten takia Mariolla on Milanin paidassa vain kymmenen ottelua, joissa kärki on tehnyt kaksi maalia. Viime aikoina mies on pelannut pieniä minuutteja otteluiden lopuissa.
Toivottavasti Super Mario saa itsensä kuntoon ja rupeaa paukuttamaan taas verkkoja. Ja eihän sitä tiedä, vaikka Jurgen Klopp löytäisikin miehelle käyttöä Liverpoolin paidassa. Se vaatii kuitenkin sen, että keväällä maaleja on tultava AC Milanin paidassa.
KYSYMYS: Onko kukaan edustanut jääkiekossa kahta eri maata?
VASTAUS: Kyllä on. Kahden passin kanadalainen on ollut tuttu näky jo monen vuoden ajan jääkiekossa. Historian saatossa on nähty kovia äijiä, jotka ovat pelanneet maajoukkuepelejä peräti kolmen eri lipun väreissä, ja parin vuoden päästä saattaa löytyä mies, joka on edustanut peräti neljää eri maata.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto sallii pelaajien kansalaistamisen. Kansalaistaminen tarkoittaa sitä, että pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan ja edustaa uutta maataan kansainvälisissä peleissä. Jos esimerkiksi pohjoisamerikkalainen lätkäjätkä haluaisi edustaa Unkaria, tulisi hänen pelata yhtäjaksoisesti kaksi vuotta unkarilaisessa jääkiekkojoukkueessa ja saada Unkarin passi. Jos kyseessä oleva esimerkkipelaaja on jo uransa aikana edustanut muuta maata aiemmin urallaan joko nuorten tai miesten maajoukkueessa, pitää hänen pelata kahden sijaan neljä vuotta kansalaisuuden saamisen lisäksi.
Keski-Euroopan maat ovat peluuttaneet monen vuosikymmenen aikana pohjoisamerikkalaisia maajoukkueissaan, koska heidän sukujuuret ovat olleet esimerkiksi Itävallasta tai Italiasta, vaikka pelaajat ovat syntyneet Pohjois-Amerikassa. Moni pelaaja on edustanut Kanadaa nuorten MM-kisoissa ja NHL-uran jälkeen on siirrytty pelaamaan Keski-Eurooppaan. Usealle maalle pohjoisamerikkalaisen ottaminen on ollut elinehto pysyäkseen jääkiekon ylimmällä A-divisioonatasolla.
Vielä 80- ja 90-luvulla Ranska, Itävalta, Sveitsi ja Italia käyttivät joukkueissaan paljon pohjoisamerikkalaisapuja. Joukkueiden kärkiketjut olivat niin sanottuja ostomiehiä ja oman kylän pojat saivat jämäminuutteja joukkueissaan.
Sveitsistä on vuosien varrella tullut jääkiekon suurmaa, jonka pelaajatuotanto tuottaa nykyään omasta takaa kovia pelimiehiä maajoukkuetasolle. Sveitsin pääsarjassa saa pelata ainoastaan viisi ulkomaanapua, kun taas muissa alppimaissa vahvistuksia on saanut olla melkein rajoittamaton määrä. Tämä on tehnyt pelaajatuotantoon pahoja rakoja. Sveitsin pojat ovat saaneet nuoresta lähtien pelata vastuullisessa roolissa, kun taas esimerkiksi Italiassa nuoret eivät saa minkäänlaista näytön paikkaa omassa pääsarjassa, vaan joutuvat lähtemään hakemaan peliaikaa muista maista. Tämä luonnollisesti saa monen nuoren pelaajan lopettamaan oman rakkaan lajinsa pelaamisen. Itävalta ottaa nykyään vaikutteita naapurimaa Sveitsistä ja peluuttaa enemmän niin sanottuja oman maan poikia.
Nykyään pohjoisamerikkalaisia nähdään idän suunnassa. Itä-Euroopan urheilussa on nykyään rahaa ja se näkyy myös maajoukkuetasolla. Valko-Venäjän MM-kisoissa nähtiin uuden säännön ensimmäiset käyttöönottajat. Kevin Dallman on esimerkkitapaus kansalaistetusta pelaajasta. Kanadalainen siirtyi KHL:n Barys Astanaan ja pelasi neljä vuotta seurassa saaden maan kansalaisuuden ja luvan edustaa uutta maata kansainvälisissä turnauksissa. Samoissa kisoissa Geoff Platt ja Kevin LaLande edustivat Valko-Venäjää. B-divisioonatasolla monet maat ovat tehneet saman. Unkari nousi tuleviin MM-kisoihin Leijonien riesaksi monen nikkarin ansiosta. Alemmilla maajoukkuetasoilla Kroatia ja Pohjois-Korea hakevat apua myös Pohjois-Amerikan suunnalta.
Vaikka käytännössä kaikki kahden passin miehet ovat olleet kanadalaisia ja edustaneet eurooppalaisia maita. On myös Kanada saanut apua eurooppalaisista pelaajista. Kuuluisin ja erikoisin tapaus on Petr Nedved, joka loikkasi Kanadaan 80-luvun lopussa Tsekkoslovakiasta. Nedved sai Kanadan kansalaisuuden 1993, ja hän pelasi Kanadan jääkiekkomaajoukkueessa 1993-1994, kun hänellä ei ollut sopimusta NHL:ään. Nedved oli kaatamassa Suomea Lillehammerin talviolympialaisissa välierissä.
Myöhemmin Nedved olisi halunnut pelata synnyinmaan väreissä, mutta IIHF:n sääntöjen mukaan kanadalaisena hän ei saanut osallistua IIHF:n turnauksiin. 1996 maailmancup pelattiin NHL:n sääntöjen mukaan, jolloin taituri pelasi Tsekin joukkueessa. Uusien sääntöjen mukaan Nedved pelasi uran loppupuolella kotimaan pääsarjassa tarpeeksi kausia ja IIHF katsoi Nedvedin olevan jälleen tsekkiläinen ja pistenikkari edusti Tsekkiä MM-kisoissa ja hän on myös ainut mies, joka on edustanut Olympiatasolla kahta maata (Kanada 1994 ja Tsekki 2014).
Suomalaisittain mielenkiintoinen tapaus on Matti Hagman. Izvestija-turnauksessa Hagman pelasi Kanadan paidassa. Kuulit oikein, Hagman oli juuri myyty Bostonista NHL:n puolelta Quebecin WHA-joukkueeseen. Quebec edusti Moskovassa Kanadan maajoukkuetta. Hagman teki turnauksessa muun muassa kaksi maalia Suomen verkkoon.
Kun Tsekkoslovakia hajosi, luonnollisesti pelaajat valitsivat Slovakian tai Tsekin paidan maajoukkuetasolla, mutta Neuvostoliiton hajoaminen sai pelaajat edustamaan peräti kolme eri lipun väriä. Ensin Neuvostoliitto, seuraavaksi talviolympialaisissa (1992) Itsenäisten valtioiden yhteisö eli IVY ja ura jatkui tämän jälkeen Venäjän väreissä. Kuuluisimpia pelaajia olivat Aleksei Shamnov, Aleksei Kovaljov ja Dmitri Juskevic.
IVY:n joukkueessa pelasi myös Darius Kasparaitis, joka ehti edustaa Neuvostoliittoa nuorten kisoissa ja Venäjää aikuistasolla. Nyt kovaotteinen pakki haluaa pelata synnyinmaansa Liettuan väreissä, vaikka on lopettanut jääkiekkoilun ammattilaistasolla seitsemän vuotta sitte.
Miamissa asuva Kasparaitis pitää kuntoaan yllä neppailemalla paikallisilla höntsävuoroilla ja matkustaa Liettuaan muutaman kerran vuodessa osallistuakseen maan jääkiekkosarjaan. Vuosi miehen pitäisi pelata vielä maansa pääsarjassa, jotta voisi edustaa Liettuaa 2017 tai 2018 MM-tasolla. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä Liettuan jääkiekko taso on suoraan sanottuna surkea.
KYSYMYS: Eikö futiksen pelaaminen ole Suomessa ihan toivotonta, kun täällä on niin pitkä talvi?
VASTAUS: Paskinta suomifutiksessa on se, ettei sarjaa voida pelata läpi vuoden ilmaston takia. Täällä on kuitenkin saatu Liigacup toimimaan siinä määrin, että jalkapalloilijoiden kausi venyy hieman pidemmäksi. Hallit ja toisaalta ulkoa löytyvien mattojen laatu on niin hyvää, että laadukasta futista on mahdollista pelata nykyisin isompi osa vuodesta.
Herätkää Liigacupin päättäjät kuitenkin sen suhteen, että yleisö pääsee mukaan pelitapahtumiin! Se, että Lahti–HIFK-ottelu pelataan suljetuin katsomoin, koska järjestäjät pelkäävät häiriöitä fanien kesken, ei ole oikea ratkaisu, vaan kertoo pikemmin järjestäjien ja liiton kyvyttömyydestä hoitaa tuotteensa kuntoon. Suomessa ei ole niin paljon futisfaneja, että meillä olisi varaa olla päästämättä niitä katsomoon.
Cup-systeemin ansiosta jokaisessa Liigacupin pelissä on myös enemmän panosta kuin harkkamatsissa tai ystävyysottelussa, joita pelataan varsinaisen kauden ulkopuolella. Totta kai joukkueilla on usein kakkosmiehistöt kehissä, mutta kakkosmiehetkin tarvitsevat kovia pelejä, jotta voivat joskus nousta ykkösmiehistöön.
Suomessa kolminkertainen Veikkausliiga vedetään läpi melkoisella raivolla. Oli kelit mitä oli, sarjaa pitäisi saada venytettyä molemmista päistä. Luulisi, että suomalaisen jalkapallon ja jopa Veikkausliigan itsensä kannalta olisi järkevää, että suomalaisjoukkueet pärjäisivät myös eurokentillä. Nyt ei pärjätä edes färsaarelaisille, kun matsit tulevat keskellä pahinta otteluruuhkaa ja pelaajat ovat väsyneitä. Talvella on toisaalta aikaa pelata Fifaa ja käydä hiihtolenkillä.
