KYSYMYS: Kuka on historian huonoin arvokisoihin osallistunut hiihtäjä?

VASTAUS: Vuosien saatossa hiihtolajien arvokisoissa on nähty, jos jonkinlaista eksoottisemman maan hiihtäjää. Vuonna 2001 alkanut sprinttihiihto on taannut sen, että thaimaalaiset, costaricalaiset ja etiopialaiset hiihtäjät putoavat jo karsintavaiheessa kuvaruuduista. Yksi kaikkien aikojen huonoimmista ja mieleenpainuvimmista esityksistä oli kenialaisen Philip Boitin urakka 10 kilometrin hiihdossa Naganon olympialaisissa vuonna 1998.

Philip Boit ja Henry Bitok tulivat Suomeen harjoittelemaan kaksi vuotta ennen Naganon olympialaisia. Silloin he näkivät ensimmäisen kerran eläessään lunta. Nike sponssasi kenialaisten harjoittelua ja heitä valmensi suomalainen Jussi Lehtinen. Entinen keskimatkan juoksija Boit oli kaksikosta parempi suksilla ja olympiaurakkaa ruvettiinkin räätälöimään hänelle. Bitokille jäi varamiehen rooli.

Naganon olympialaisissa Boitilla oli osanotto-oikeus yhdelle matkalle ja hän käytti sen 10 kilometrin perinteiseen kisaan. Kisapäivänä oli karmea vesisade ja rata oli yksi arvokisahistorian rankimmista. Boitin sukset lipsuivat ja hän kaatui matkan aikana ainakin kerran. Lopputuloksissa hän sijoittui sijalle 92, maaliin päässeistä viimeiseksi. Sivakointi muistutti enemmän selviytymistaistelua kuin hiihtoa. Boitilla kului matkaan aikaa 47 minuuttia ja 25 sekuntia, mikä on perussunnuntaihiihtelijän vauhti. Aika oli noin 20 minuuttia enemmän kuin olympiakultaa voittaneella Bjørn Dæhliellä. Dählie osoitti urheiluhenkeä ja oli maalissa vastaanottamassa urheaa kenialaista, jolloin palkintoseremoniat viivästyivät.

Boit oli sisukas ja jatkoi hiihtouraansa Naganon jälkeen ja osallistui useisiin MM-kisoihin ja olympialaisiin. Viimeiseksi kilpailuksi jäi Oslon MM-kisat 2011, jolloin hänen hiihtonsa oli jo sujuvampaa.

Boitille hiihtoura oli niin merkittävä, että hän on nimennyt poikansa Dæhlieksi.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Joku hullu väittää, et salibandyn pitäisi olla Olympialaji?

VASTAUS: Kyllähän se meille suomalaisille kävisi. Varma mitali pienessä lajissa, jossa vain ja ainoastaan kaksi maata tappelevat tosissaan kullasta.

Olympiaperheeseen haluaa kaikki (paitsi ehkä skeittarit). Se nostaisi lajin suuruutta ympäri maailman, mutta kun Suomen ja Ruotsin kiistaton ylivalta kansainvälisessä salibandyssä ei näy päättymisen merkkejä, tuntuu tällä hetkellä täysin utopialta koko idea.

Latvian MM-kisat osoittivat taas huimat tasoerot maitten välillä. Suomi ja Ruotsi kohtasivat Riiassa kuudetta kertaa peräkkäin MM-kisojen loppuottelussa ja muut tuntuvat jäävän kyydistä vuosi vuodelta enemmän. Sveitsin ja Tshekkien pitäisi olla seuraavat haastajat, mutta todellisuudessa nämä ovat kaukana takana. Ruotsi voitti kisoissa Tshekin 8-4 ja Sveitsin 7-2, Suomen voittolukemat Sveitsistä olivat 6-4 ja Tshekistä 4-3, mutta sinivalkoinen Suomi oli otteluissa loppulukemia ylivoimaisempi. Ja loput maat näyttävät kirjaimellisesti sählyporukoilta.

Kansainvälinen Salibandyliitto (IIF) on hakenut näytöslajin paikkaa vuoden 2020 Tokion olympialaisiin, mikä on hienoa lajin kannalta, mutta pitäisikö ensin saada MM-kisoihin maita, jotka tosissaan pelaavat turnauksessa voitoista. Laji kehittyy koko ajan, mutta kehittyvätkö muut yhtä tosissaan, kuin Suomi ja Ruotsi?

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Voittaako Brasilia olympiakultaa jalkapallossa?

VASTAUS: Tätä Brasiliassa toivotaan ja siihen myös halutaan uskoa. Brasilialaisten näkökulmasta olympiakulta voisi hieman kursia umpeen haavoja, jotka syntyivät kaksi vuotta sitten MM-kisoissa. Välierätappio Saksalle tylyin 7-1 lukemin Belo Horizontessa ja hävitty pronssiottelu ovat vielä raskaina jalkapallokansan mielissä. Sen sijaan muut futismaat nauravat Brasilian räveltäessä. Lienekö kyse vahingonilosta vai mistä, mutta alla olevaa videota on katsottu yli 18 miljoonaa kertaa.

Maajoukkueen suosio on laskenut kahden vuoden aikana tavallisen kansan keskuudessa samalla kun paikallisten joukkueiden suosio on kasvussa. Olympialaisista toivotaan Brasilian maajoukkuejalkapallon pelastajaa – tai edes kasvojenpesua ja ryhtiliikettä.

Kotikisojen MM-katastrofin jälkeen balsamia haavoille ei ole tuonut myöskään Copa América. Kesällä 2015 kisat päättyivät puolivälieriin ja tämän vuoden turnauksessa Brasilia ei päässyt edes alkulohkosta jatkoon. Valmentaja Dunga sai potkut reilu kuukausi takaperin ja nyt joukkuetta valmentaa Tite. Sanomatta selvää, että menestymättömyys ja valmentajavaihdokset eivät ole sitä hedelmällisintä pohjaa olympialaisiin valmistautumiselle.

Joukkueella on valtavat paineet menestyä ja se ei voi olla näkymättä kentällä. Nuorten pelaajien harteilla painaa koko Brasilian jalkapallomaajoukkueen maine. Joka joukkueelle sallitaan kolme yli 23-vuotiasta pelaajaa. Pelastajaksi pojankloppien keskelle on raahattu vuoden yli-ikäinen Neymar, mutta yksi pääsky ei kesää tee joukkuelajissa.

Neymar on koko kisojen suurimpia nimiä. Loukkaantuminen päätti MM-kotikisat, joten hän odottaa varmasti itseltäänkin messiaan roolia. Ennen olympialaisten alkua tähtipelaaja lateli latteita lausuntoja ”ainutlaatuisesta mahdollisuudesta” ja ”paineisiin tottumisesta”, vaikka pään sisällä kuohuu varmasti.

Olympialaisten jalkapallossa on myös usein ollut tilaa yllätyksille. Neljä vuotta sitten kultaa vuolivat meksikolaiset, jotka muuten kaatoivat loppuottelussa juuri Brasilian, vuonna 2000 yllätysmestaruuden vei Kamerun ja 1996 Nigeria. Vuosina 2008 ja 2004 Argentiina pokkasi olympiakultaa ja on jälleen kerran yksi mestarisuosikeista.

Tyly tilasto on myös se, että Brasilia ei ole koskaan voittanut olympiajalkapallossa kultaa. Ja tuskin voittaa nytkään. Paineet ovat liian kovat, joukkue on sekavassa tilassa ja kaikki luottavat liikaa yhteen mieheen. Brasilialaisten kannattaa keskittyä seuraamaan muita lajeja, joista isäntämaalle on povattu menestystä. Näitä ovat uinti, judo, lentopallo ja beach volley.

Kooste Lontoon vuoden 2012 olympialaisten finaalista, jossa Meksiko voitti Brasilian 2-1.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Mitkä lajit ovat olleet olympiahistorian oudoimmat näytöslajit?

VASTAUS: Tulevissa olympilaisissa ei enää nähdä näytöslajeja, mutta historian aikana on ollut varsin mielenkiintoisia näytöslajeja, kuten myös varsinaisia lajejakin.

Näytöslajit näyttelivät aikoinaan isoa roolia olympialaisissa. Niiden oli tarkoituksena edistää kyseisen lajin harrastamista ja levittää sen mainetta. Kansainvälinen olympiakomitea päätti vuonna 1989 kieltää näytöslajien järjestämisen olympialaisten yhteydessä, eikä niitä ole järjestetty vuoden 1992 olympialaisten jälkeen. Näytöslajeista voitettuja mitaleja ei laskettu virallisiksi, mutta jotkin näytöslajit hyväksyttiin myöhemmin mukaan olympialaisten viralliseen ohjelmaan. Esimerkiksi jäätanssi ja freestylehiihto ovat vankasti esillä talviolympialaisissa.

Takavuosina järjestäjämailla oli tapana tuoda esille omassa maassaan suosiossa olevia lajeja. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 näytöslajina oli pesäpallo. Ottelussa Suomen Pesäpalloliiton joukkue voitti Suomen Työväen Urheiluliiton joukkueen juoksuin 8-4. Vaikka paikan päällä oli seuraamassa huimat yli 19 000 henkeä, ei lajia ole sen kummemmin nähty olympialaisissa.

Baseballia yritettiin lähes väkisin saada olympialajiksi. Laji ehti olla näytöslajina peräti kuusi kertaa ennen kuin siitä tuli virallinen olympialaji. Baseball nautti olemassaolostaan viisissä olympialaisissa ennen kuin se otettiin pois käytöstä. Pekingissä 2008 lyötiin viimeisen kerran palloa katsomoon.

Olympiahistorian alkuaikana näimme läjäpäin erikoisia lajeja. Vai mitä sanotte seuraavista lajeista: painonheitto, vauhditon korkeus, kyyhkysammunta, köydenveto, hevospituushyppy, koiravaljakkoajot tai kaksintaisteluammunta? Myöhemmin olympialaisissa nähtiin yhtä kovia kokeilijoita, muun muassa vesihiihto, kahden kilometrin tandem-ajo, hengenpelastus, rullaluistinhockey ja polkupyöräjalkapallo.

Polkupyöräjalkapallo pitäisi ehdottomasti saada takaisin olympialaisiin. Vai mitä olet mieltä? Mahtavaa katsottavaa.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Mikä on Suomen jalkapallomaajoukkueen paras arvokisasijoitus?

VASTAUS: Jotkut kuvittelevat, ettei Suomi ole koskaan ollut arvokisoissa, mutta ihan niin surkeasti asia ei oikeasti ole. Suomen jalkapallomaajoukkueen paras arvokisasijoitus on hienosti neljäs vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa ja pronssiinkin olisi ollut saumat, jos meidän pojat eivät olisi olleet krapulassa.

Kaikki tietävät, että Suomi ei ole koskaan esiintynyt MM- tai EM-turnauksissa, mutta olympialaisissa olemme pelanneet peräti neljä kertaa. Muissa olympiaturnauksissa pelit ovat Suomen osalta päättyneet ensimmäiseen matsiin tai alkulohkoon, mutta vuonna 1912 tapeltiin jopa mitallista.

Ennen menestysturnausta A-maajoukkue joutui käymään kovan taistelun, jotta joukkue saataisiin lähetettyä edes Tukholmaan. Taloudelliset vaikeudet ja paidan väri tuottivat ongelmia. Asiat saatiin kuntoon ja paidan värit olivat lopulta punaiset HIFK:n edustusasut, joiden valkoinen tähti oli peitetty leijonavaakunalla.

Punaiset Huuhkajat aloittivat olympiaturnauksen hienolla 3-2-jatkoaikavoitolla Italiasta. Seuraavassa ottelussa Suomi kaatoi naapurimaa Venäjän 2-1, jonka myötä joukkue eteni välieriin. Turnauksen voittaja Iso-Britannia jyräsi Suomen selvin 4-0-lukemin välierissä ja edessä oli pronssiottelu Hollantia vastaan.

Oranssipaitainen Hollanti oli mitaliottelussa vahvempi peräti maalein 9-0, mutta Suomen A-maajoukkueen valmistautumista matsiin häiritsi epätietoisuus pelin ajankohdasta. Suomen joukkue oli viettänyt matsia edeltävän illan Tukholman yössä kosteissa merkeissä. Suomalaiset uskoivat, että otteluun olisi ollut vielä kaksi päivää aikaa. Aamulla joukkueenjohtaja sai kuulla, että pronssipeli pelataankin vielä samana päivänä. Ymmärrettävästä syystä kaikki eivät matsissa olleet parhaassa hapessa. Joukkueen peliä pronssiottelussa kuvattiin seuraavasti:

Pojat jaksoivat pelata ensimmäiset 25 minuuttia, mutta sitten joukkueen peli muuttui sellaiseksi, että saattaa olla ettei suomalainen jalkapallojoukkue ole koskaan pelannut näin huonosti.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille