Charles Dickens oli intohimoinen, melkein jopa maaninen, kävelijä. Unettomuudesta kärsivänä hän usein häipyi Lontoon yöhön ja oli kerrankin kello kolme aamulla talloa kodittomien päälle, jotka nukkuivat kaupungin kaduilla. Dickens tietenkin käytti yöllisiä retkiään kirjoissaan, ajatellen että mikä kiinnosti häntä, saattaisi kiinnostaa myös muita.
Charles Dickens oli oikeassa.
Vuonna 1844 Dickens matkusti Italiaan, Genovaan ja asui siellä jonkin aikaa. Luultavasti hän talloi sielläkin paikallisia porttigongeissa nukkuvia mutta se tiedetään, että samana vuonna hän käveli Genovasta etelään, pitkin Ligurian rannikkoa La Speziaan. Matkaa oli n. 80 kilometriä. Tämä osa välimeren rannikkoa on kallioista mutta hyvin kaunista. Epäilemättä vuonna 1844 vielä upeampi kuin nyt.
Luin lyhyen kertomuksen Dickensin matkasta eräästä sanomalehdestä, leikkasin artikkelin irti ja ostin Akateemisesta Ligurian kartan. Hitto, kävelen saman matkan (köh, kunhan nyt tässä ehdin) ja kirjoitan siitä pienen matkakirjoituksen, edes itselleni.
Ensin on tosin harjoiteltava. Onneksi on koko yö aikaa.