Tuli mieleen Prokrustes, antiikin Kreikan mytologian maantierosvo, joka laittoi uhrinsa makaamaan sängylleen. Liian lyhyet hän venytti sängyn mittaiseksi ja liian pitkiltä katkoi ylimenevät osat. Juju oli tietenkin siinä, että kukaan ei hänen vuoteelleen koskaan sopinut. Englanniksi procrustean kääntyisi, jos jokin asia tai miksei henkilökin olisi ruthlessly inflexible. Suomeksi, Wikipedian mukaan mielivaltaista normia, johon siihen sopimaton asia mukautetaan ilman perusteltavissa olevaa syytä.
Hauskaa kuinka sanoja muodostuu vanhoista taruista ja myyteistä. Hauskaa se ei enää ole, kun jokin prokrusteinen juttu ahdetaan omaan elämääni, koska en nyt satu sängylle sopimaan. En edes suostu sitä tässä tapauksessa kokeilemaan.
----
Venyttelyistä ja vanutteluista tuli mieleeni, että sain vihdoinkin työterveyshuollosta hakemani niskan ja hartioiden vanutusohjeet luettua läpi ja muutamia liikkeitä jo teinkin. Hezuzmaaria, kuinka teki hyvää! Tunsin oikein kuinka veri alkoi virrata ylöspäin, tai sitten nesteet päästä valuivat alas, fifty-sixty tai jotain. Kohta on yläkroppa kuosissa. Lantio on vielä jumissa ja tietäisin sille jo hyviä liikkeitä ilman ohjeitakin, mutta eipä löydy siihen tähän hätään apua :(