Plaah. Viime merkinnässäni kirjoitin filmirullasta, jonka jätin kehitettäväksi ja eilen hain negatiivit liikkeestä. Eipä ollut niissä kryptisiä ohjeita kulta-aarteen jäljille, ei taidenakuilua, ei edes perinteisiä, rasvaisia alastonkuvia :(
Kummallisia kuvia silti. Joku arojen paparazzi, Mongoliassa mahdollisesti, oli napannut kuvan jurtasta, hääjuhlista ja useampi kuva oli hääparista, kun heitä kuljetettiin kohti jotain taloa mönkijän vetämillä rattailla. Mitä ihmettä! Minne ovat kadonneet villihevoset Mongoliassakin? Yhdessä kuvassa pari suuteli toisiaan onnellisen näköisenä. Join lasillisen heidän kunniakseen.
Viimeinen kuva oli satamasta ja veneestä. Merimiehenä tunnistan purjelaivatyypit merimailien päästä ja tämä oli kuunari. Nimeä en pystynyt erottamaan. Harmi, sillä bongailen niitä ja ehkä nimi olisi johdattanut aluksen kotisatamaan. Laivoilla on usein kauniit nimet. Kiddin Adventure ja Draken The Golden Hind. Cutty Sark ja Thermopylae kisaamassa kohti Lontoota. Discovery ja Fram Antartiksella. Cookin Endeavour ja Resolution. Fiktiiviset Pequod, Nautilus, Hispaniola ja Ghost. Nimiä lukiessa tekisi mieli hypätä heti edes ensimmäiseen satamassa seisovaan Symphonyyn ja jättää maa sekä sen tuskaiset muistot taakseen :p
Laivat ovat melkein kuin muuttolintuja. Aamulla töihin polkiessa Linden oli jo lähtenyt. Gerda vielä keikkui Sillilaiturissa. Ajattelin lähteä itsekin. Olen viittä vaille sanomassa itseni irti, eikä mitään suunnitelmaa tulevaisuuden suhteen ole. Ammattipummeilla harvemmin on. Olen lopen kyllästynyt uneksimaan työnantajan unia, jotka enimmäkseen koskevat tapoja, joilla ansaita enemmän rahaa. Sitä paitsi olen huono siinä muutenkin. Yhtenä päivänä mieleeni tuli, ettei minulla ole enää mitään elämässäni tähdellisempää ostettavaa kuin talveksi uusi pomppa, Schottin peacoat ankkurinapeilla, ja sitten pelkästään kirjoja sekä ehkä cd silloin tällöin. Mahdollisesti myös muutama pullo rommia talven varalle, mutta niillä ei ole niin suurta väliä.