shiwan8

26.8.2014 21:41

Niin siis mikä tahansa jeesustelu johtaa huonoon lopputulokseen jos siinä promotaan sellaista ajatusta, jossa teon laatu ei merkitse vaan ainoastaan se miten sen kohde sen kokee. Raiskaus on raiskaus, piste. Sen sijaan se, että pannaan jotain pikkupäissään, mutta tolkku tallella ei ole raiskaus. Tämä ero on syytä pitää tiedossa.

Rasuka

27.8.2014 00:43

Arkipäiväisen seksuaalisen lähentelyn ja hyväksikäytön vähättely on kenties suurin ongelma. Mielestäni kampanja tarttuu aiheeseen oikein. Teineille on varsin suoraviivaisesti puhuttava asiasta ja liian analyyttinen ote jättäisi liikaa tulkinnanvaraa. Tuossa iässä on voitava tarjota selkeitä ja terveitä toimintamalleja. Ei tässä mielestäni mistään raiskausepidemiasta ole kyse, vaan juuri siitä mistä Melissakin puhui vastineessaan - pidetään yksipuolisena seksiobjektina, eikä toinen uskalla sanoa vastaan. Ei sen tarvitse olla vakavampaa kuin toisen ahdistelu ja luvaton lähentelevä koskettelu. Kun siitä tulee liian hyväksyttyä, madaltuu kynnys tehdä muutakin ikävää. Mielestäni ruotsalainen kirja Pilluparvi toi jo aikanaan hyvin esille tämän ongelman siten, että miesnäkökulmastakin tuli ikävä fiilis.

shiwan8

27.8.2014 06:06

Lienee ihan aiheellista mainita, että vastoin Melissan asettelua omassa tekstissään, seksuaalisen häirinnän kohteeksi eivät joudu pelkästään naiset eivätkä sitä tee pelkästään miehet. Ymmärrän, miksi Melissa pyrkii luomaan kuvan jossa nainen on puhdas ja hyvä kun taas vastaavasti mies on likainen ja paha. Se nyt kuitenkaan ei pidä paikkaansa. Ihmiset ovat ihmisiä ja ihmiset tekevät typeryyksiä.

Illu M.

27.8.2014 13:47

Nuoriso-ohjaaja on kyllä selkeästi uskottavampi titteli, kun seksibloggari :)

Analysaattori

27.8.2014 14:47

Mainio teksti, kiitos.

Pjotrprkl

28.8.2014 14:58

Kyllä mua ahdistaa tämänkaltainen media, pakko myöntää. Sjöblomin todella asiallinen kirjoitus yksinkertaisesti tuomitaan täydellisesti.

Asian voisi jollain tasolla ymmärtää jos tämä valistuskampanja edes kohtelisi tyttöjä ja poikia tasavertaisesti. Sitä se ei tee.

Ikävä kyllä, seksuaalisen häirinnän ja ihanan huomion välinen ero on vastaanottajan silmissä. Myös silloin kun minkäänlaista häirintää ei ole.

"Pääsääntö on se, että flirttailla saa, mutta jos toinen osapuoli ilmoittaa, ettei tykkää sellaisista jutuista tai teoista, ne pitää lopettaa – kaikki siitä eteenpäin on häirintää!"

Mieltänsäpahoittavien moralistien sankka joukko saa lisää bensaa liekkeihin. Pahasti huolestuttaa se että huumoriakin saa toteuttaa kaikkein huumorintajuttomimpien kriteereillä. Eniten kuitenkin huolettaa teinipoikien kohtelu tässä maassa. Onneksi omat teinivuodet ovat kaukana takanapäin. Teinit hälmöilevät ja kokeilevat rajojaan, aina. Tarkoittaako se sitä että kaikkea pitäisi sietää, raiskaukset hyväksyä? Ei tietenkään, mutta Sjöblom sanoi sen jo paremmin. En usko että tässä maassa voi nykyään sanoa mitään ko. aiheesta, paitsi syyllistyä jeesusteluun jota Sjöblom kritisoi.

"“Se oli ihan mun ekoja seksikertoja. Olin hirveen ihastunut, enkä osannu kieltäytyä, kun se sanoi, että: “meinaatko ettet anna anaaliin? Kyllä kaikki muut mun panot on antanu panna kakkoseen, sehän on ihan normaalia seksiä. Vitsi mä ootin sulta niin paljon, älä tuota mulle tällasta pettymystä.”"

Jos kertoja sanoi ettei halua kakkoseen ja silti harrastettiin anaalia, kyseessä on raiskaus. Jos ei halunnut eikä sanonut, kyseessä ei ole raiskaus eikä minkään sortin väkivallan teko. Tässä puhutaan siis tasavertaisista kumppaneista (tai sitten täysi-ikäisistä ihmisistä).

Se että tämä propagandakampanja kirjoittaa sen verran epäselvästi (kyseessä siis voi olla seksuaalinen väkivalta) ei muuta asiaa tippaakaan.

Missä on pakottamisen ja painostamisen raja? Missä painostamisen ja suostuttelun välinen raja?

"Sanallinen tai fyysinen alistaminen ei kuulu parisuhteeseen – koskaan. "

Tämähän on jo ihan suoraa valetta. Tämä on vain vähän pidemmälle viety väite siitä että seksi kuuluu vain avioliittoon, pimeään huoneeseen, makuuhuoneen sängyllä, lauantai-iltaisin lähetyssaarnaaja-asennossa.

"“Se kietoi mun hiukset nyrkkinsä ympärille ja taluttu makuuhuoneeseen. Mut kaadettiin sängylle ja ai vittu se sattui, mitä se sitten teki.”"

Tämä taas on raiskaus, kun rivien välistä lukee että toinen pakotettiin makuuhuoneeseen ja pantiin väkisin ja ilmeisen kivuliaasti. Näin siis silloin jos se ei ollut sovittu näin tapahtuvaksi (tai turvasanaa ei lausuttu ääneen).

On tärkeää löytää totuus. Totuus harvemmin löytyy valheista tai yksipuolisuuksista. Yhtä tärkeää kuin on opettaa se että ei tarkoittaa ei, on olla opettamatta vastakkaista "totuutta" eli kaikki mitä minä koen vääräksi ja epämiellyttäväksi on aina niin, huolimatta siitä mitä minä teen tai sanon.

Epäilemättä tästä maasta löytyy pilvinpimein katkeria femakoita jotka olisivat valmiita rankaisemaan miestä myös silloin kun tämä jättää naisen joka ei suostu harrastamaan sellaista seksiä jota mies haluaa. Ainakin minä olen jättänyt ja myös tätä vihaa kokenut; oudosti myös halua alistua jotta en lähtisi. Jos olisin suostunut, olisinko kenties rikollinen?

Tämä lähtee kokonaan ajatuksesta että penetroija on se vallankäyttäjä, ainoa vastuullinen osapuoli. Yleensä aina siis mies. Mistä lähtien miehillä on ollut velvollisuus omata se kuuluisa kristallipallo?

Uskon vahvasti että tätä tullaan kommentoimaan ilman että edes luetaan Samin, Melissan ja propagandasivuston tekstit. Tai sitten kommentoidaan niin vihan sumentamilla aivoilla ettei yksinkertaisesti kyetä näkemään yhtään mitään.

Palaan "Pilluparvi" -kirjaan kun saan sen käsiini. Epäilen sen olevan pelkkää femakkopropagandaa. Sillä välin Melissahan voi sen arvostella, puolueettomasti kiitos.

Pjotrprkl

1.9.2014 08:56

" Tuore brittitutkimus osoittaa joidenkin nuorten miesten toteuttavan pornofantasioitaan painostamalla anaaliseksiin, naisen hyvinvoinnista piittaamatta ja jopa tarkoituksellisesti kipua aiheuttaen."

Pakko vielä kommentoida tätä linkkiä erikseen. Tässäkin menee painostus ja pakottaminen iloisesti sekaisin. Lisäksi oleellinen pointti on se mitä tapahtuu anaaliseksin aikana. Jos toinen antaa kakkosta vaikka vastahakoisestikin niin silloin se antaa sitä kakkosta, vapaaehtoisesti. Jos kesken anaaliseksin naista alkaa sattumaan ja sanoo miehelle että lopeta, tulee miehen se lopettaa. Jos asia tulee selkeästi esiin eikä minään epämääräisenä voihkinana. Eli ihmettelen suuresti miten naiselta ei voisi vaatia sitä että hän selkeästi sanoo lopeta? Jos mies ei tällöin lopeta niin taas kerran, kyseessä on raiskaus.

Asiassa on paljon myös harmaan sävyjä, etenkin kun käytetään päihteitä mutta suurinpiirtein noin.

Osa naisista nauttii anaalista, osa nauttii jopa alistumisesta, osa ei ehkä edes nauti varsinaisesti aktista mutta nauttii miehen nautinnosta enemmän kuin omasta epämukavuudestaan. Jos nainen haluaa "pitää miehensä" vaikka "alistumalla" anaaliseksiin niin ei se tee miehestä raiskaajaa. Käsi pystyyn, kaikki ne jotka eivät ole parisuhteissa tehneet asioita joita olisitte mieluummin jättäneet tekemättä. Onneksi olkoon, olet siis sinkku:)

Ja nyt soi Pulp fictionin hengessä:

http://www.youtube.com/watch?v=s__rX_WL100

Sami. S

15.9.2014 11:42

Mielipidekirjoituksestani on syntynyt ilmeisiä väärinkäsityksiä. Mäntylä sanoo johdannossaan, että puolustelen "nuoria seksirikollisia", ja että olisin kyseenalaistanut kokonaisuudessaan "raakaa seksuaalista väkivaltaa" vastustavan kampanjan.

Yritän nyt ensin korjata väärinkäsityksiä, joita kirjoitukseni on synnyttänyt. Ennen Mäntylän mielipidevastinetta ehdin jo vastata kirjoituksen kommentoijille Hesarin verkkosivulla jotenkin näin:

"En pidä minkäänlaista hyväksikäyttöä hyvänä asiana, oli se sitten lievää tai vakavaa. Nuoret ihimiset saattavat kuitenkin tehdä virheitä myös seksuaalisuuden kanssa, kun omia ja kumppanin rajoja tunnustellaan.Joskus saattaa tulla sellainen tunne, että tilanne ei etene molempien osapuolien näkökulmasta ihan täydessä yheisymmärryksessä. Tällöin on tietenkin erittäin toivottavaa, että toinen osapuoli osaa ilmaista oman tahtonsa tai toiveensa asioiden suhteen.

Kirjoituksessa tähdennettiin, että pelkästään "uhrin" subjektiiviseen kokemukseen kiinnittyminen saattaa vääristää sellaista tilannetta, joka objektiivisesti katsottuna olisikin toisenlainen. Tällainen tilanne saattaisi olla esimerkiksi sellainen, jossa kaksi nuorta ovat alun perin edenneet yhteisymmärryksessä, mutta tilanteen edetessä heidän näkemyksensä, aloitteet ja toivomukset tilanteen kulusta muuttuvat. Silloin on tietenkin toivottavaa, että toinen osapuoli osaa ilmaista, että ei pidä jostakin asiasta.

Tällaisessa tapauksessa voi subjektiivisesti tuntua siltä, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu, varsinkin jos tilanteen spontaani eteneminen ehti jo käsittää jotakin sellaista joka ei tuntunut hyvältä. Tämä ei kuitenkaan tee toisesta nuoresta hyväksikäyttäjää tai paholaista.

On hyvin kyseenalaista nimittää teini-ikäisiä lapsia hyväksikäyttäjiksi, jos he ovat tällaisia virheitä tai virhearviointeja tehneet. On myös hyvä muistaa, että kaikissa teoissa on aina aste-eroja. Niitä on sekä lieviä että vakavia. Valistaminen on aina hyvä asia, mutta nykyisenlainen seksuaalisuuden demonisoiminen sattaa johtaa varsinkin nuorten välisissä suhteissa vääristyneisiin tunnekokemuksiin ja tulkintojen ylilyönteihin."

Kyseisestä katkelmasta kaiketi selviää, että puhuessani virheistä tarkoitan varsin lieviä rajojen ylityksiä. (Luulin vilpittömästi, että tämä välittyi myös alkuperäisestä mielipidekirjoituksestani) Mäntylän vastineessa kuvatut esimerkit seinää vasten ahdistamisesta ja rintojen puristelusta ovat jo eri asioita. Mäntylä muodostaa siis omaan tulkintaansa perustuvan virheellisen hypoteesin, jota vastaan hän hyökkää. Mäntylän väite "nuorten seksirikollisten tekojen vähättelystä" on sekin väärinkäsitykseen perustuva tulkinta ja asiavirhe, koska en ole missään vaiheessa puhunut vakaviin tekoihin syyllistyneistä nuorista. Varsinaisiksi seksirikollisiksi voidaankin määritellä vain sellaiset henkilöt, jotka voivat saada tai ovat saaneet teoistaan lainvomaisen tuomion. Sen sijaan viisitoistavuotiaalle langetettu elinikäinen seksuaalirikollisen leima lievistä teoista on äärettömän ankara rangaistus.

Alkuperäisen mielipidekirjoitukseni huolellisella lukemisella selviää myös, että en itse asiassa mitenkään erityisesti kyseenalaistanut juuri Right to choose -kampanjaa, vaan kritisoin sitä edustavien henkilöiden kommentointia ja puhetapaa uutisen yhteydessä sekä yleistä seksuaalisuuden ajojahtaamista ja demonisointia erilaisten intressipiirien taholta. Sexpo -säätiön Tommi Paalanen analysoi mielipidekirjoitustani ja itse asiassa kiteytti juuri sen mitä yritin mielipidekirjoituksessani tähdentää:

"Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta ovat ilman muuta suuria ongelmia, mutta niitä ei tulisi nostaa poikkeukselliseen rooliin. Niiden tarkasteleminen poikkeuksellisena johtaa helposti ylilyönteihin, joita sävyttää yleinen puritaanisperäinen seksuaaliangsti. Melissa tuskin puritanisteihin lukeutuu, mutta tulee toistaneeksi (vahingossa?) konservatiivifeminististä retoriikkaa, jossa seksuaalinen ahdistelu on suurin piirtein kidutukseen verrattavissa oleva rikos: "Seksuaalinen väkivalta ja ahdistelu ovat aina peruuttamattomia tekoja uhrin mielenterveydelle."

Seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa on hyvin monenlaista. Niiden niputtaminen yhteen ja laittaminen "peruuttamattomien seurausten" kategoriaan, on varsin kovaa retoriikkaa, joka on valitettavasti haitaksi lähinnä ahdistelun ja väkivallan uhrien toipumiselle. Kovalla retoriikalla oikeutettu omista kokemuksista kumpuava viha tai katkeruus voi myös rakentua tunne-elämän ongelmaksi, jos sitä vahvistetaan sosiaalisesti"

Jotkut ovat kiinnittäneet erityistä huomiota alkuperäisen mielipidekirjoitukseni otsikkoon. En tiedä ovatko ihmiset tietoisia siitä, että Hesari muokkaa ja otsikoi kirjoitukset haluammallaan tavalla. Näin oli myös tässä tapauksessa. Oma otsikkoehdotukseni oli toisenlainen, mutta toimittajat otsikoivat kirjoitukset tietenkin mahdollisimman provosoiviksi.

Hesariin kirjoittaminen ei ole myöskään aina ihan helppoa. Rajallisella merkkimäärällä operoiminen oikeine sanvalintoineen on vaativaa. Lisäksi on valittava jokin näkökulma useiden sijasta. Jotakin on sanottava ja joitakin sanoja on käytettävä. Mitä arkaluontoisempi asia on sitä hankalammaksi asian ilmaiseminen käy. Vaarana on juuri se, että yhden näkökulman esitettyään joku pääse sanomaan, että en ole ottanut huomioon toista. Ja näinpä totisesti nyt tapahtui. Mäntylä oli siinä ihan oikeassa, että kirjoitukseni oli "vajaa". Kaikkia näkökulmia kun ei millään saa yhteen kirjoitukseen. Sain tällä kertaa mahdollisuuden vastineeseen, jossa itse asiassa esitin hieman samansuuntaisia ajatuksia, kuin Tommi Paalanen.

"Melissa Mäntylä väitti (HS Mielipide 26. 8.), että vähättelen naisten kokemaa häirintää. Yritin kirjoituksessani tähdentää, että nykyisenlainen seksuaalisuuden pakonomainen jahtaaminen ja tapahtumien voimakas kategorisointi saattavat pahimmillaan johtaa tunnekokemuksen vääristymiin sekä tulkintojen ylilyönteihin varsinkin nuorten välisissä suhteissa. Kun loukkaantumisherkkyys on viritetty äärimmilleen, myös loukkaannutaan herkemmin. Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisin seksuaalisen häirinnän ilmiönä. En hyväksy seksuaalista häirintää myöskään nuorten tekemänä, mutta painotan edelleen, ettei 15-vuotiasta tulisi kutsua ankarimman mukaan hyväksikäyttäjäksi. Muunlainen ohjaus ja neuvonta lienee sopivampi vaihtoehto."

Mäntylä painotti myös, että seksuaaliset teot ovat aina peruuttamattomia uhrin mielenterveydelle. Tämänkaltaisen totaalisen hypoteesin hokeminen ei välttämättä koidu uhrien hyväksi vaan voi johtaa toipumisen pitkittymiseen."

Melissa Mäntylän mielipidevastine Hesarissa on tärkeä osa moniäänistä keskustelua, mutta hänen johdantonsa sen lukemiseen mm. tässä blogissa pyrkii mustamaalaamaan minua asiaan kuulumattomalla tavalla. Tämän hän tekee käyttämällä kovaa retoriikkaa sekä hyökkäämällä itse kehittämiänsä hypoteesejä vastaan.

Sami Sjöblom

shiwan8

23.9.2014 18:21

Jos sattumalta päädyt tätä lukemaan, Sami, niin kehotan huomioimaan, ettei näitä miesten määrittelemättömästä pahuudesta mielivaltaisia kohtuuttomia rangaistuksia pikkupojille vaativia kiinnosta oikeus ja kohtuus, saati sitten rehellisyys ja asioista asiallisesti keskusteleminen. Heidän ainoa agendansa on joka välissä, jos edes mitenkään vääristelyn kautta mahdollista, mustamaalata koko miessukupuoli vauvasta vaariin joidenkin yksittäisten ihmisten tekojen tähden...jotka eivät siis ole välttämättä olleet satoihin vuosiin elossakaan. :)